Milloin sairauspoissaolo on perusteltu? Työterveyslääkäri kertoo.
Flunssakausi alkaa. Työntekijä ilmoittaa aamulla olevansa ehkä vähän kipeä tai mahdollisesti vasta tulossa flunssaan. Toisessa tilanteessa työntekijän läheinen on kuollut, eikä työnteko tunnu mahdolliselta.
Saako näissä tapauksissa jäädä sairauslomalle?
Lyhyt vastaus: sairausloman ratkaisee työkyvyttömyys, ei pelkkä sairaus, oire tai vaikea elämäntilanne. Työkykyä taas arvioidaan aina suhteessa siihen työhön, jota ihminen tekee.
Täsmä Työterveyden toimitusjohtaja ja kokenut työterveyslääkäri Esa Halmesmäki kaipaisi Suomeen nykyistä enemmän myös välimuotoja täyden työnteon ja täyden sairauspoissaolon välille.
Myös Kelan sairauspäivärahassa lähtökohta on sama: sairauspäivärahan saaminen edellyttää, ettei ihminen sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi kykene tekemään tavallista työtään.
Pelkkä diagnoosi ei siis aina yksin ratkaise työkyvyttömyyttä.
Sama flunssa voi viedä yhden sairauslomalle ja jättää toisen työkykyiseksi
Työkyvyttömyyttä ei voi arvioida irrallaan työstä.
Kuumeinen metsätyöntekijä, roska-autonkuljettaja ja kotona tietokoneella työskentelevä asiantuntija tekevät fyysisiltä ja turvallisuuteen liittyviltä vaatimuksiltaan hyvin erilaista työtä. Sama sairaus ja samat oireet eivät siksi automaattisesti tarkoita kaikille samaa lopputulosta.
”Ei ole olemassa täysin puhtaaksiviljeltyä nyrkkisääntöä, jolla voisi yksiselitteisesti sanoa, milloin sairausloma on perusteltu. Työ- ja toimintakykyä pitää aina peilata työterveyden kanssa suhteessa omaan työtehtävään: sama oire voi tarkoittaa toiselle täyttä työkykyä ja toiselle työkyvyttömyyttä”, Halmesmäki toteaa.
Poissaolo voi olla tarpeen myös, mikäli työnteko pahentaisi sairautta, vaarantaisi muiden terveyttä tai työturvallisuutta tai estäisi sairauden hoidon.
Voiko sairaana tehdä töitä kevennetysti?
Aina vaihtoehtoja ei ole. Joskus ihminen tarvitsee lepoa ja sillä selvä.
Halmesmäen mielestä Suomessa hypätään kuitenkin turhan helposti suoraan kahden vaihtoehdon välillä: joko olet täysin töissä tai kokonaan sairauslomalla.
”Näin kärjistettynä, Suomen työterveysjärjestelmä on rakennettu niin, että työterveysyritysten etu on määrätä sairauslomaa ja tutkia niin paljon kuin pystyy. Siitä on tullut vähän tällainen rahantekokone tietylle työterveyden parissa toimivalle porukalle.”
”Tällä hetkellä eniten sairauslomia tulee nimenomaan lyhyistä poissaoloista ja uskallan väittää, että osa näistä on sellaisia, joissa työtehtävä voitaisiin yhä suorittaa kevennetysti. Tässä on mielestäni Suomessa keskustelun paikka siitä, pitäisikö meillä olla käytössä enemmän kevennetyn työpäivän mallia, jota monessa muussakin maassa käytetään”, Halmesmäki pohtii.
Ajatus ei tarkoita sitä, että sairaana pitäisi sinnitellä töissä.
Kyse on esimerkiksi työn muokkaamisesta, korvaavasta työstä tai myöhemmin pidemmissä tilanteissa osa-aikaisesta työskentelystä, kun terveydentila sen sallii.
Työterveyslaitos suosittelee erityisesti lyhyissä sairauspoissaoloissa harkitsemaan, voisiko työntekijä tehdä tilapäisesti tehtäviä, joihin hän terveydentilansa puolesta kykenee.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi fyysisesti kevyempiä tehtäviä, etätyötä, koulutusta tai oman työn tilapäistä muokkaamista.
Työn muokkaamisesta löytyy myös tutkimusnäyttöä etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden häiriöiden yhteydessä. Työterveyslaitoksen mukaan sillä voidaan vähentää myös sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.
Saako sairauslomalle jäädä, jos tuntuu, että flunssa on tulossa?
Pelkkä tunne mahdollisesti alkavasta sairaudesta ei lähtökohtaisesti tarkoita työkyvyttömyyttä.
”Välillä kuulee tällaista tilannetta, että ollaan pois, koska tuntuu, että on alkava flunssa tai jotain on tulossa. Tässä korona-aika ehkä opetti meidät siihen, että tosi matalalla kynnyksellä jättäydytään pois. Sairausloma kuitenkin myönnetään oireiden perusteella, eikä sitä voi ennakoida.”
Tilanne muuttuu, jos oireita todella ilmaantuu ja ne vaikuttavat työkykyyn tai työssä oleminen aiheuttaa esimerkiksi tartuntariskin.
Tässäkin työn luonne ratkaisee paljon. Lievä hengitystieinfektio voi olla eri asia yksin etänä työskentelevälle asiantuntijalle kuin työntekijälle, jonka työ edellyttää raskasta fyysistä rasitusta tai läheistä kontaktia muihin ihmisiin.
Saako läheisen kuoleman tai surun vuoksi sairauslomaa?
Suru itsessään ei ole sairaus. Siksi läheisen kuolema ei automaattisesti tarkoita lääketieteellistä työkyvyttömyyttä tai oikeutta sairauslomaan.
Voimakas surureaktio voi toki aiheuttaa oireita tai johtaa terveydelliseen tilanteeseen, joka vaikuttaa työkykyyn. Silloin työterveys arvioi juuri näitä oireita ja niiden vaikutusta työn tekemiseen.
”Nämä ovat jokaiselle elämän varrella todella raskaita ja ikäviä paikkoja ja jokainen käsittelee ne tavallaan. Kuitenkin lähtökohtaisesti mielestäni ei ole terveydenhuollon tehtävä arvioida tässä työkykyä. Työterveys arvioi tilannetta oireiden mukaan, ja suru ei kuitenkaan ole sairaus. Tämä on asia, joka on lähtökohtaisesti työntekijän ja työnantajan välillä, ja sitä voivat ohjata esimerkiksi työehtosopimukset.”
TES voi antaa palkallista vapaata läheisen kuoleman vuoksi
Eri työehtosopimusten määräykset voivat poiketa toisistaan huomattavasti.
Esimerkiksi voimassa olevassa kaupan työehtosopimuksessa työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten vuoksi. Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemaan ja hautajaisiin liittyvien järjestelyjen vaatimaa aikaa.
Toisella alalla määräys voi olla konkreettisempi. Työtuomioistuimen vuonna 2024 käsittelemässä työehtosopimuksessa lähiomaisen kuoleman vuoksi myönnettävä palkallinen poissaolo oli rajattu enintään kolmeen työpäivään.
Sama elämäntilanne voi siis eri työpaikoilla johtaa erilaisiin järjestelyihin ilman, että kysymys liittyy lainkaan sairauslomaan tai terveysperusteiseen näkemykseen.
Lemmikin kuolemaa työehtosopimusten lähiomaista koskevat määräykset eivät yleensä kata. Työnantaja ja työntekijä voivat silti sopia esimerkiksi vuosiloman, saldovapaan, etätyön, palkattoman vapaan tai muun jouston käyttämisestä.
Työantajan ei siis tarvitse yrittää ratkaista kaikkia elämän kriisejä lääkärintodistuksella. Usein yhteinen asiasta sopiminen johtaa kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen.
TES vaikuttaa myös sairausajan palkkaan
Työsopimuslaki antaa työntekijälle oikeuden sairausajan palkkaan tämän ollessa sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään.
Työehtosopimukset voivat kuitenkin määritellä lakia laajemmin esimerkiksi sairausajan palkan kestoa ja poissaoloihin liittyviä käytäntöjä. Myös Kela ohjaa tarkistamaan sairausajan palkan oman alan työehtosopimuksesta.
Siksi kahdessa yrityksessä työskentelevien työntekijöiden käytännöt voivat näyttää ulospäin erilaisilta, vaikka molemmat työnantajat toimisivat aivan oikein.
Lyhyitä sairauspoissaoloja on paljon
Työterveyslaitoksen vuonna 2026 julkaisemassa lähes 40 000 julkisen sektorin työntekijän aineistoon perustuvassa tutkimuksessa 79 prosenttia tunnistetuista sairauspoissaolojaksoista kuului lyhyiden sairauspoissaolojen ryhmään. Lisäksi 13 prosentilla korostuivat toistuvat lyhyet sairauspoissaolot.
Jos lyhyitä sairauspoissaoloja kertyy, katso myös työpaikkaa
Kaikkia sairauspoissaoloja ei voi eikä pidä estää. Ihmiset sairastuvat, eikä sille voi mitään. Toistuvien lyhyiden poissaolojen kohdalla kannattaa silti tarkastella muutakin kuin diagnoosilistaa.
”Kun työpaikalla viihdytään, se kaiken datan perusteella laskee sairauslomapäiviä. Mikäli työpaikka tai esihenkilö koetaan ahdistavaksi, niin tällöin kynnys hakea sairauslomaa yleensä madaltuu. Työpaikkojen näkökulmasta jo nyt suurin kulu ovat lyhyet sairauslomat, joten kehottaisin kaikkia pohtimaan johtamista ja työkulttuuria myös tästä näkökulmasta”, Halmesmäki neuvoo.
Ajatukselle löytyy myös tutkimustukea, vaikka yksittäisen työntekijän sairauspoissaolon syystä ei tietenkään voi vetää johtopäätöksiä.
Työterveyslaitos nostaa myös esihenkilötyön, varhaisen tuen, työn muokkauksen ja toimivat työhön paluun käytännöt osaksi sairauspoissaolojen hallintaa.
Sairauspoissaolot ovat siis myös johtamiskysymys.
Mitä yrittäjän tai HR:n kannattaa tehdä käytännössä?
Sairauslomakäytäntöjen kiristämisen sijaan niistä kannattaa tehdä yksiselitteiset ja kommunikoida asia selkeästi henkilöstölle.
Työpaikalla kannattaa selvittää ja sopia ainakin nämä:
- Milloin työntekijä voi olla pois omalla ilmoituksella?
- Milloin tarvitaan todistus työkyvyttömyydestä?
- Mitä oma työehtosopimus määrää sairausajan palkasta ja muista poissaoloista?
- Voidaanko sairauspoissaolon sijaan käyttää tilapäisesti muokattua tai korvaavaa työtä?
- Milloin toistuviin poissaoloihin reagoidaan varhaisen tuen mallilla?
- Kuka keskustelee työntekijän kanssa, jos poissaolot alkavat toistua?
Tunteeko työterveys riittävän hyvin yrityksen todelliset työtehtävät?
Työnantajan kannattaa omistaa hetki myös sen pohtimiselle, kuinka hyvin työterveyshuolto tuntee yrityksen, sen käytännöt ja yrityksessä tehtävän työn.
Työterveyshuolto ei voi luotettavasti arvioida työkykyä suhteessa työhön, jota se ei tunne.
Kun työerveysyhteistyö toimii fiksusti, saa oikeasti työkyvytön työntekijä tarvitsemansa ajan toipumiseen, ja jonkun toisen työtä taas voidaan turvallisesti jatkaa muokattuna. Jotta jälkimmäinen vaihtoehto edes voidaan tunnistaa, työterveyshuollon pitää tuntea asiakkaansa.
Työterveyshuollon henkilöstön vaihtuvuus vaikuttaa
Täsmässä on erityinen ylpeyden aihe työterveyshoitajien ja lääkärien äärimmäisen pieni vaihtuvuus.
Tunnemme asiakasyrityksemme, ja yrittäjät uskaltavat olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan työterveyshoitajaansa. Lisäkulujakaan yhteydenotoista ei ole tiedossa, kun hinta on aidosti kiinteä.
Tämä tuntemus välittyy myös varhaisen tuen malliin: hyvin tehty vatu-malli on työnantajalle näppärä työväline sairauspoissaolojen hallintaan ja ehkäisyyn.
Kiinnostuitko Täsmän toimintamallista? Laske työterveyshuollon hinta minuutissa tai jutustele hetki työterveyshoitajan kanssa!
-----
Usein kysyttyä sairauslomasta
Voiko sairauslomalle jäädä alkavan flunssan vuoksi?
Pelkkä tunne siitä, että sairaus saattaa olla tulossa, ei lähtökohtaisesti tarkoita työkyvyttömyyttä. Jos oireita ilmaantuu, niiden vaikutusta työkykyyn arvioidaan suhteessa työn vaatimuksiin.
Voiko flunssassa tehdä etätöitä?
Jos oireet ovat lieviä ja työntekijä kykenee tekemään työnsä ilman, että työ hidastaa toipumista, etätyö voi joissakin tilanteissa olla mahdollinen. Työkyvyttömän ei kuitenkaan kuulu työskennellä sairauslomalla.
Onko läheisen kuolema peruste sairauslomalle?
Ei automaattisesti. Läheisen kuolemaan liittyvä poissaolo voi perustua työehtosopimukseen tai työnantajan kanssa sovittuun vapaaseen. Jos suruun liittyvät oireet aiheuttavat sairaudeksi arvioitavan työkyvyttömyyden, tilanne arvioidaan terveydenhuollossa erikseen.
Saako lemmikin kuoleman vuoksi sairauslomaa?
Lemmikin kuolema ei itsessään muodosta sairausloman perustetta. Jos tilanne aiheuttaa terveydellisiä oireita ja työkyvyttömyyttä, työkyky arvioidaan oireiden perusteella. Muusta vapaasta voidaan sopia työnantajan kanssa.
Mitä tarkoittaa korvaava työ?
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilapäisiä tehtäviä, joita työntekijä pystyy terveydentilastaan huolimatta tekemään turvallisesti, vaikka hän ei pystyisi tekemään normaaleja työtehtäviään. Se voi tarkoittaa myös oman työn muokkaamista.
Voiko työnantaja määrätä sairaana töihin?
Työkyvytöntä työntekijää ei pidä määrätä tekemään työtä, johon hän ei terveydentilansa vuoksi kykene. Työn muokkaamista voidaan sen sijaan selvittää, jos työntekijän terveydentila mahdollistaa työskentelyn turvallisesti.
Kuka ratkaisee, onko työntekijä työkyvytön?
Lyhyissä poissaoloissa työpaikan käytäntö voi sallia työntekijän oman ilmoituksen. Terveydenhuollossa työkykyä arvioidaan suhteessa työntekijän terveydentilaan ja hänen työnsä vaatimuksiin. Sairauspäivärahaa koskevassa ratkaisussa Kela arvioi lakisääteisten työkyvyttömyyskriteerien täyttymisen.