Työhyvinvoinnista puhutaan paljon – ja syystä. Kun työhyvinvointi on kunnossa, yritys myös todennäköisesti tekee parempaa tulosta. Hyvinvoivassa työyhteisössä:
- innovaatiot versovat
- työntekijät vaihtuvat vähemmän
- sairauslomien määrä on pienempi.
Mutta miten aivot liittyvät työhyvinvointiin?
Stressi aivojen ylikuumentajana
Suurin osa työstä tapahtuu aivoissa – myös ”suorittavasta” eli mekaanisesta työstä.
Edes monotonisena toistuva työ ei suju ilman toimivaa sisäistä ohjausyksikköä. Aivot ovat myös se paikka, jossa työhyvinvointi (tai -pahoinvointi) koetaan.
Ohjausyksikkö ja työhyvinvoinnin ykköspesä ylikuumenee, jos sitä pommitetaan jatkuvasti valtavalla määrällä ärsykkeitä. Niitä tämän päivän työelämässä riittää, jos kohta vapaa-ajallakin: sähköiset viestimet muistuttavat olemassaolostaan vilkkaaseen tahtiin sekä kotona että toimistolla.
Jatkuva ärsykehälinä on omiaan aiheuttamaan aivoille kuormitusta.
Kuormitus taas vie elimistön taistele tai pakene -moodiin, eli stressitilaan. Tämän tilan tunnistaa esimerkiksi:
- levottomasta olosta, sykkeen noususta ja hikoilusta
- epämääräisestä uhan tunteesta
- valppaudesta: “olen hereillä ja valmis toimimaan”.
Kuulostaako tutulta?
Hyvää stressiä ja pahaa stressiä
Pitäisikö elämän sitten olla täysin stressitöntä, jotta työhyvinvointi edes voisi olla mahdollista?
Onneksi ei, eikä se olisi edes realistinen tavoite. Lyhytkestoisena stressi voi olla jopa luova ja rakentava olotila, jossa saadaan paljon aikaiseksi. Sen ansiosta esi-isämme pääsivät paremmin karkuun karhua, näyttelijä tekee ramppikuumeessa elämänsä suorituksen, ja virkailijan Excel-taulukko täytyy rivakasti lähempänä deadlinea.
Lyhytkestoisena stressi voi olla jopa luova ja rakentava olotila.
Lyhyt stressi voikin lisätä hetkellisesti viihtymistä: jotkut meistä puhkeavat suorastaan kukkaan, kun toimivat pienessä paineessa. (Sinun ei tarvitse tietenkään kokea näin – me ihmiset olemme tässäkin erilaisia.)
Pitkään jatkuva taistele tai pakene -tila ei kuitenkaan tee kenestäkään työn supersankaria tai paranna suoriutumista.
Päin vastoin, jatkuva stressi tekee meistä väsyneitä nahjuksia tai epätoivoisina pyöriviä väkkäröitä. Pysyvä “erikoistilannemoodi” nimittäin nakertaa kehon ja mielen voimavaroja varsin tehokkaasti.
Seuraavana edessä häämöttääkin esimerkiksi krooninen alisuoriutuminen tai romahdus – toisinaan molemmat.
Työhyvinvointi – tykyjumppaa ja perjantain skumppaa?
“Meillä panostetaan työhyvinvointiin – saat liikuntaseteleitä, ja perjantaisin kokoonnutaan kuplivan ääreen!”
Kuulostaa kivalta! Mutta riittävätkö nämä työhyvinvoinnin aineksiksi?
Liikuntaetu ja työkavereiden kokoontuminen yhteen – kuohuviinillä tai ilman – voivat tukea hyvinvointia ja huuhdella aivoista stressinsiemeniä. Liikunnan suhteen tästä on tutkimusnäyttöäkin.
Yksinään tai edes yhdessä ne eivät kuitenkaan riitä työhyvinvoinnin ytimeksi.
Työterveyslaitos määrittelee työhyvinvoinnin näin:
”Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. ”
Työterveyslaitos
Jos näin kokonaisvaltainen paketti yritettäisiin rakentaa puuhahetkien ja liikuntasetelien varaan, se olisi kuin julkisivuremontti PostIt-lapuilla. Lopputulos toki näyttäisi hetken pirtsakalta, mutta jo seuraava tuulenpuuska pyyhkäisisi investoinnin taivaan tuuliin.
Mitä siis neuvoksi?
Työhyvinvointi alkaa aivoista
Liikuntasetelit eivät riitä. Skumpat eivät riitä – ei edes sampanja. Eikö mikään riitä? Pitääkö työnantajan investoida työhyvinvointiin puolet liikevaihdosta, jotta ihmiset olisivat tyytyväisiä?
Ei pidä.
Työhyvinvointia voidaan parantaa yllättävän paljon suhteellisen pienillä muutoksilla. Osaan muutoksista tarvitaan työyhteisön kulttuurin viilaamista (käytännössä yhteisiä päätöksiä, ehkä siunaus pomoltakin), osaan riittää yksilöiden oma aktiivisuus.
Työterveyshoitajan vinkit työhyvinvointiin
Työpäivän aikana:
1. Muista pienet irrottautumiset ja tauot.
Älä odota, että olo on jo kireä, vaan ota tauotus tavaksi ennaltaehkäisevästi. Merkitse tauot vaikka kalenteriin, jos ne työn imussa tahtovat unohtua. Kokeile esimerkiksi näitä:
- Kuuntele hetki musiikkia.
- Juo lasi kylmää vettä hitaasti ja tunnustellen.
- Meditoi tai kokeile hengitysharjoituksia.
- Taukojumppaa.
- Piipahda ulkona.
Tee siis mitä vain, mikä irrottaa ajatukset hetkeksi työstä.
2. Vältä moniajoa.
Jos on paljon tehtävää, voi tuntua tarpeelliselta edistää – tai ainakin ajatella – kaikkea yhtaikaa, edes vähän.
Tehtävästä toiseen hyppeleminen kuitenkin syö kohtuuttomasti voimia, sillä jokaiseen vaihdokseen tarvitaan valppautta ja “aloitusenergiaa”.
Hyvinvoinnin tai aikaan saamisen kannalta ei tarvitse jumittua samaan tehtävään koko päiväksi, kunhan maltat pysyä yhden kimpussa edes puoli tuntia kerrallaan. Sekin on monelle meistä haastavaa: saattaisit yllättyä, jos laskisit, montako kertaa tunnissa ehdit vaihtaa hommasta toiseen.
3. Minimoi häiriöt.
Uteliaisuus on työelämässä monella tapaa hyve: utelias pysyy tilanteen kärryillä ja oppii uutta. Nykyään saamme kuitenkin uteliaisuutta stimuloivia virikkeitä jatkuvasti, ja niistä jokaisen seuraaminen voi koitua hyvinvoinnille kohtalokkaaksi.
Esimerkkejä arkisista, uteliaisuutta kutkuttavista tilanteista:
- Harva malttaa olla kurkistamatta viestiä, joka juuri kilahti Slackiin tai sähköpostiin.
- Avokonttorissa korvat tuntuvan väkisinkin kääntyvän kiinnostavan keskustelun suuntaan.
- Puhelimen ledi vilkkuu kutsuvasti: joku kommentoi some-päivitystä.
Jos se vain työnkuvasi kannalta on mahdollista, suo itsellesi työrauha.
Sulje pikaviestimet ja some tai säädä ne ainakin äänettömiksi. Hakeudu hiljaiseen paikkaan ja turvaudu vaikka kuulosuojaimiin, jos olet avokonttorissa tai askartelet kentällä ajatustyötä vaativan asian parissa.
Sosiaalisuutta ei tarvitse leikata pois kokonaan, eikä viesteihin tarvitse jättää vastaamatta, kunhan pyrit jaksottamaan keskittymistä vaativan ja sosiaalisen työn.
Samalla torjut jo aiemmin käsiteltyä multitaskaamisen kuormaa.
4. Suunnittele työpäivä aamulla
Mihin aikaan päivästä olet parhaimmillasi? Ajoita valppaisiin hetkiin vaativimmat työt ja varaa uneliaammat tunnit helpommille “sälähommille”. Priorisoi: päätä päivälle yhdestä viiteen työtehtävää, jonka aiot hoitaa ja mieti niille tärkeysjärjestys.
5. Paloittele isot hommat osiksi.
Vuoretkin ylitetään askel kerrallaan. Jos lähdet selättämään suorilta jättimäistä tehtävää, on aloittaminen paljon vaikeampaa kuin yhden pienemmän osan haltuunotto. Lisäksi ison kokonaisuuden käsittely kerralla on omiaan poikimaan multitaskaamista.
Osasuoritusten välissä voit toki peruuttaa katsomaan kokonaisuutta, mutta päästä isosta kuvasta irti aina keskittyessäsi sen yhteen vaiheeseen.
6. Ulkoista työmuisti
Työmuisti on muistijärjestelmämme heikoin lenkki: se on altis esimerkiksi aistimusten aiheuttamille häiriöille. Toisaalta juuri työmuisti on se, jota tarvitsemme päivittäisten tehtävien hoitamiseen.
Työmuistin kuormaa voit keventää paitsi minimoimalla häiriötekijät, myös siirtämällä muistettavia asioita “aivojen muistitaululta” ulkoiseen muistitauluun.
Muistitauluina voivat toimia perinteiset liimalaput, vihko tai lukuisat tehtävänhallinnan sovellukset, kuten Trello tai KanbanFlow Muistettavien asioiden kirjaaminen ylös vähentää myös stressiä – enää ei tarvitse muistaa sitä, että mitä pitäisi muistaa.
7. Nosta kissa pöydälle
Joskus työyhteisön kulttuuri estää ihmisiä voimasta hyvin – ja samalla työskentelemästä tehokkaasti.
Jos koko työpäivä kuluu tulipaloja sammuttaessa, vaikka et ole palo- ja pelastusalan ihmisiä, voi olla aiheellista tarkastella prosesseja kriittisesti.
Myös jatkuvasti saatavilla olemisen vaade ja työntekijöiden vapaa-ajan kunnioittamisen puute ovat asioita, joista kannattaa keskustella avoimesti sekä kollegoiden että johdon kanssa.
Kun nostat epäkohdat käsittelyyn, suojelet koko yrityksen menestystä, et vain omaa jaksamistasi.
(Työ)hyvinvoinnin tukeminen vapaa-ajalla
1. Rauhoita illat.
Se, mitä teet illalla, vaikuttaa myös seuraavaan päivään.
Hektinen iltaohjelma saattaa tarkoittaa rauhatonta yötä, joka taas näkyy tulevassa työpäivässä. Jätä päivän yksitoikkoisimmat hommat viimeisiksi. Älä urheile rajusti enää iltamyöhällä.
Ennen kaikkea: älä enää vuoteeseen käytyäsi kurkista työsähköposteja tai seuraavan päivän kalenteria.
Vireystila nousee ja nukahtaminen viivästyy jo pelkän puhelimen selaamisen ansiosta, puhumattakaan siitä, jos virität itsesi vielä viimeiseksi illalla työtajuudelle.
2. Syö hyvin – enimmäkseen.
Varmista, että syömisen suuret linjat pysyvät kohdallaan: ruokailuväli pysyy n. 3–4 tunnin mittaisena ja aterioihin sisältyy kasviksia ja proteiineja.
Syö rennosti ja kylläisyyttä tunnustellen. Laita puhelin ja tietokone syömisen ajaksi sivuun.
Herkuttelu ei ole kiellettyä, kunhan siinä kuuluisassa isossa kuvassa ateriat ovat järkeviä, eli n. 80 % syömisestä on kohdallaan.
3. Liiku. Edes vähän.
Sinun ei tarvitse ryhtyä aktiiviurheilijaksi. Liikuttele kehoasi kuitenkin päivän mittaan vaikka käymällä pienillä kävelyillä. Liikunnan myönteisestä vaikutuksesta aivojen hyvinvointiin saadaan koko ajan uutta näyttöä.
Liikkeelle lähteminen on monelle tässä se vaikein osuus.
Olemme kuin vankkureita, jotka rullaavat kyllä vauhtiin päästyään, mutta ensimmäinen nytkähdys eteenpäin vaatii vähän enemmän voimia. Apuna liikkeelle nykäisemisessä voit käyttää samaa pilkkomismenetelmää kuin työpäivissäkin: Kerää päivän liikunta-annos pienistä palasista! Käy kiertämässä talo, kiipeä portaat tai vaikka tanssahtele hetki, jos pokka kestää.
4. Anna aivoille tilaisuuksia oppia
Harrastaessa aivoissa syntyy uusia yhteyksiä. Etenkin käsityöt, taide, tanssi ja musisoiminen ovat harrastuksia, joiden on tieteellisestikin todettu hemmottelevan aivoja. Ne myös vievät ajatukset tehokkaasti pois työstä.
5. Opettele tuntemaan kuormittumisesi
Pidä stressipäiväkirjaa tai seuraa älylaitteella hetkiä, joina vaikutat kuormittuvan. Mitä tapahtui? Mitä tunsit?
Jos löydät stressaavista tilanteista toistuvuutta, yritä löytää niiden juurisyy. Kiristyykö hermo, kun työpäivän jälkeen täytyy käydä kaupassa nälkäisenä? Tuleeko samalta työkaverilta aina ad hoc -tehtäviä, joka olisivat olleet kommunikoitavissa paremmalla varoajalla?
Kun alat oppia omaa kuormittumismekanismiasi, sinun on myös helpompaa puolustaa hyvinvointiasi.
Työterveyshuolto ja työhyvinvointi
Työterveyshuolto auttaa koko työyhteisöä voimaan hyvin. Työterveyshoitajat ovat työhyvinvoinnin asiantuntijoita, joilta sekä työnantaja että työntekijä saavat kullanarvoista apua.
Työhyvinvoinnin kehittämisen ei tarvitse olla vaikeaa tai kallista. Jos johonkin, niin juuri työhyvinvointiin pienillä viilauksilla voi olla yllättävän suuri vaikutus. Tee yksi pieni muutos jo tänään!
Asiantuntija: Työterveyshoitaja Katri Nissinen
Teksti: Sanna Kärsämänoja