UKK

Yksinyrittäjän ei tarvitse järjestää itselleen työterveyshuoltoa, mutta heti, kun ensimmäinen työntekijä palkataan, on lakisääteiset työterveyspalvelut järjestettävä.

Kyllä, lakisääteinen työterveys tulee järjestää myös kesätyöntekijälle ja osa-aikaiselle.

Työterveyshuolto järjestetään tekemällä palvelusopimus työterveyspalveluiden tuottajan kanssa. Ota yhteyttä, jos haluat meiltä Täsmältä tarjouksen työterveyspalveluista!

Työterveyshuoltoa tarjoavat yritykset hinnoittelevat palvelunsa eri tavoin. Hinnoitteluun vaikuttavat mm. palvelun laajuus ja se, onko kyseessä kiinteähintainen vai suoriteperusteinen palvelu. Täsmän hinnat selvität parissa minuutissa laskurilla.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat mm:

• työpaikkaselvitykset
• toimintasuunnitelma
• lakisääteiset terveystarkastukset
• tietojen antaminen terveysvaaroista
• työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen.

Lue lakisääteisestä työterveyshuollosta lisää täältä.

Työnantajalla on oikeus saada tietää syy poissaololle selvittääkseen, onko syy poissaoloon oikeuttava, ja onko hänellä palkanmaksuvelvollisuus poissaolon ajalta.

On esimerkiksi tilanteita, joissa työntekijä kokee olevansa työkyvytön, vaikka hänellä ei ole diagnosoitu sairautta. Tämä syy näkyy työnantajalle poissaolotodistuksessa, mutta muita taustatietoja tai perusteluita ei ole mahdollista saada työterveyshuollosta ilman työntekijän suostumusta.

Lääkärintodistukseen kirjoitetaan ICD-koodi, josta työnantaja voi periaatteessa sairauden selvittää. Jos työntekijä ei anna esimerkiksi lupaa kirjata lääkärintodistukseen sairauden ICD-koodia, hän voi saada todistuksen myös ilman diagnoosia. Tällöin työnantajalla ei toisaalta ole velvollisuutta maksaa sairausajalta palkkaa.

Voi, aivan kuten lähivastaanotoltakin. Tavallisesti etänä kirjoitetaan hyvin lyhyitä poissaoloja, ja sairausloman pitkittyessä potilas ohjataan todennäköisesti lähivastaanotolle.

Kokemus on osoittanut, että ammattitaitoisten lääkäreiden toteuttamana etävastaanotto itse asiassa vähentää sairauspoissaoloja. Työntekijä pääsee hoitoon nopeasti, ja uusinta-arvio saadaan tehtyä matalalla kynnyksellä.

Työnantaja saa KELA-korvausta työterveyshuollon palveluista, jos:

• työterveyshuoltosopimus on tehty ja voimassa
• asianmukainen työpaikkaselvitys on tehty
• toimintasuunnitelma on tehty.

Korvauksen määrä on 50–60 % kustannuksista. Korvausmäärä riippuu palvelusta, ja sillä on KELA:n määrittelemä enimmäismäärä. Lue aiheesta lisää KELA:n sivuilta!

Kyllä, jos sairauspoissaololle on hyväksyttävä syy, eli sairaus, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden. Palkanmaksulle on kuitenkin määritelty enimmäisaika työehtosopimuksissa ja työsopimuslaissa.

Työntekijälle maksetaan palkkaa ainakin sairauspäivärahan omavastuuajalta, eli sairastumispäivä mukaan lukien 10 päivältä. Alan TES saattaa velvoittaa työnantajaa maksamaan palkkaa myös tätä pidemmältä ajalta.

Työnantaja voi hakea KELA:n sairauspäivärahaa 1+9 päivän omavastuuajan jälkeen, jos hän maksaa työntekijälleen sairausajalta palkkaa. Hakemuksen voit lähettää KELA:n sivuilta.

Työterveyshuoltoa tarjoavan yrityksen vaihtaminen on helppoa. Käytännössä vain otetaan yhteyttä uuteen palveluntuottajaan, tehdään sen kanssa uusi sopimus ja irtisanotaan aikaisempi.

Jos haluat vaihtaa palveluntuottajaksesi Täsmä Työterveyden tai kilpailuttaa palvelut, ota meihin yhteyttä!

Työterveyssopimusta on hyvä tarkastella kriittisesti muutaman vuoden välein ja jopa kilpailuttaa se uusiksi aika-ajoin.

Sopimuksesta riippuen uudet palvelut voi olla kannattavaa ottaa käyttöön jo irtisanomisaikana.

Esim. suoriteperusteisessa sopimuksessa kuukausimaksu on yleensä pieni, mutta kulut kasvavat nopeasti, mikäli joku sairastuu ja käyttää työterveyspalveluita siksi paljon. Jos suoriteperusteinen sopimus vaihdetaan toisen palveluntarjoajan kiinteähintaiseen, saatetaan mm. flunssakaudella säästää kuluja merkittävästi – siitäkin huolimatta, että kuukausimaksuissa on hetken päällekkäisyyttä.

Työnantajan solmima työterveyssopimus määrittelee, mitä työterveyden palveluita työntekijöillä on käytettävissään. Halutessaan työntantaja voi laajentaa lakisääteistä työterveyshuoltoa erilaisilla sairaanhoitopalveluilla.

Esimerkiksi Täsmällä on kolme eri sopimustasoa, joista suppein sisältää puhtaasti lakisääteisen työterveyshuollon ja kattavin rajoittamattomasti vastaanottokäyntejä lääkärillä.

Työterveyssopimuksen sisältö on näkyvillä työterveyden toimintasuunnitelmassa, jonka tulee olla kaikkien työntekijöiden saatavilla.

Yleisenä periaatteena on, että työnantajan määräämät tutkimukset, kuten lakisääteinen työterveystarkastus, ovat palkallista työaikaa, vaikka ne järjestettäisiin työajan ulkopuolella.

Työterveyteen liittymättömän terveystarkastukset sen sijaan eivät pääsääntöisesti ole työaikaa, ellei TES toisin määrittele.

Lakisääteiset terveystarkastukset ovat pakollisia, mukaan lukien työnantajan pyytämä työkykyselvitys.

Terveystarkastuksissa arvioidaan mm. työntekijän työkykyä ja sopivuutta työhön. Siellä myös seurataan työaltisteiden, kuten kemikaalien tai melun, aiheuttamia haittoja.

Jos työ sisältää erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavia altisteita, tarkastukset järjestetään 1–3 vuoden välein. Työterveyden toimintasuunnitelmasta selviää, kuinka usein tarkastuksia tarvitaan.

Ei, mutta jos työntekijä jää sairauslomalle, työkyvyttömyystodistuksessa tulee olla työkyvyttömyyden syy. Työntekijän pyynnöstä todistus voidaan laatia myös kirjaamatta siihen syytä, mutta tällöin työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajalta palkkaa.

Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu työntekijälle koko työsuhteen ajan, myös vanhempainvapaalla.

Lisäksi työnantajan vapaaehtoisesti tarjoama sairaanhoito on yleensä työntekijän käytössä niin kauan, kun palkkaa maksetaan. Ellei palkkaa makseta, on työnantajan päätettävissä, voiko työntekijä käyttää vapaaehtoisia sairaanhoitopalveluita.

Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu aina myös lomautetuille. Jos lomautus pitkittyy, on työnantajan päätettävissä, haluaako hän tarjota lomautetuille myös vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut.

Työterveyshuollon palvelut ovat käytettävissä vuosilomilla normaalisti.

Ei voi, mutta jos työntekijä kieltäytyy menemästä työterveyslääkärille esimerkiksi työkykyarviointia varten, voi työnantaja pidättää työntekijän tehtävistään, kunnes arviointi on tehty. Palkkaa ei makseta tältä ajalta.

Ääritilanteessa kieltäytyminen voi johtaa työsuhteen päättymiseen.

Kyllä, jos työterveyssopimus sen kattaa. Työterveyssopimuksen laajuuden saat selville työterveyden toimintasuunnitelmasta, jonka pitää olla työntekijöiden saatavilla.

Työterveyslääkäri voi uusia e-pillerireseptin. E-pillereiden käyttö kuitenkin aloitetaan yleensä perusterveydenhuollossa tai omakustanteisesti.

Jos todetaan työkyvyttömyys ja siitä laaditaan todistus, työntekijä voi jäädä pois työstä, mutta hänen ei ole pakko. Jos toisaalta työskentelyä jatkaa ilman perusteltua syytä, ja aiheuttaa siten itselleen tai työnantajalleen vahinkoa, voi joutua vastuuseen.

Esimiehen luvalla ja perustellusta syystä sairauspoissaolon voi keskeyttää, mutta tarvittaessa on hyvä varmistaa asia työterveyshuollosta.

Kyllä, jos haluaa palkan sairauspoissaolon ajalta. Palkanmaksuvelvollisuus määräytyy poissaolon syyn perusteella, ja siksi työnantajalla on palkkaa maksaakseen oikeus tietoon. Sairauslomatodistuksen voi saada myös ilman syymerkintää, mutta tällöin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.