Lakisääteinen työterveyshuolto

Mitä tarkoittaa lakisääteinen työterveys?

Lakisääteisen työterveyshuollon tehtäviin kuuluvat:

Käytännössä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää lukuisia eri palveluita, kuten työpaikkaselvityksen laatimista, lakisääteisiä työterveystarkastuksia, työkyvyn arviointeja sekä neuvontaa. Jos haluat tietää tarkemmin, mitä lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu – ja myös, mitä siihen ei kuulu – lue tietopakettimme!

Työnantaja voi halutessaan täydentää lakisääteistä työterveyshuoltoa myös sairaanhoitopalveluilla tai vakuutuksella. 

Meillä kaikki lakisääteisen työterveyshuollon palvelut sisältyvät jokaisen palvelupaketin vuosihintaan.

Lakisääteinen työterveyshuolto Täsmässä

Täsmän tapa järjestää lakisääteinen työterveyshuolto on mutkaton – myös työnantajalle.

Saamme yrittäjiltä kiitosta mm:

Tämä kaikki onnistuu kustannustehokkaasti, sillä keskitymme olennaiseen. Emme esimerkiksi käytä hoitohenkilöstön aikaa lisämyyntiin tai teetä terveystarkastusten ohessa kokeita, joista ei tutkimusten valossa ole hyötyä.

Ongelmiin, työkykyriskeihin ja yrittäjän huolenaiheisiin Täsmässä tartutaan viivyttelemättä.

Lakisääteisen työterveyden hinta

Lakisääteisen työterveyshuollon hintaan vaikuttavat mm. henkilöstön koko ja työn altisteisuus, eli se, kuinka paljon työntekijät altistuvat työssään esimerkiksi pölylle tai haitallisille kemikaaleille.  

Laskurillamme saat alustavan arvion hinnasta alta minuutissa.  

Esimerkiksi kolmihenkisen yrityksen lakisääteisen työterveyden vuosikulut (ei sis. erityisiä altisteita) ovat meillä Täsmällä n. 1000 euron luokkaa, josta yritys saa Kelan ehtojen täytyttyä korvausta 60 %. Maksettavaa jää tällöin vuosittain 400 e.

Työterveyshuoltolaki

Suomessa laki velvoittaa työnantajaa: heti, kun yritykseen palkataan ensimmäinen työntekijä, on työterveyshuolto järjestettävä. Yksinyrittäjän ei kuitenkaan tarvitse järjestää itselleen työterveyshuoltoa.

Työterveyshuoltolaki koskee myös ulkomaisia yrityksiä, joiden työntekijät työskentelevät Suomessa. Niin ikään työnantajana toimivat yksityishenkilöt ovat velvoitettuja järjestämään työterveyshuollon.

 

Työpaikkaselvitys

Yhteistyö alkaa työpaikkaselvityksestä, jonka tekevät yhdessä yrityksen kanssa työterveyshoitaja tai -lääkäri.

Työpaikkaselvityksessä:

Työpaikkaselvitys tehdään 3–5 vuoden välein tai aina, jos työolosuhteet olennaisesti muuttuvat. Sisältö tarkastetaan vuosittain samalla, kun toimintasuunnitelmaa päivitetään.

Työterveys­huollon toiminta­suunnitelma

Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka käydään vuosittain läpi yhteistyöpalaverissa.

Toimintasuunnitelmaan kirjataan:

Toimintasuunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai yhteistyötoimikunnassa, ja työntekijöillä pitää olla mahdollisuus tutustua siihen.
lakisääteinen työterveyshuolto

Lakisääteinen terveystarkastus

Työnantajan on lakisääteisesti järjestettävä terveydentilan säännöllinen seuranta – eli tutummin työterveystarkastukset – työntekijöille, jotka altistuvat työssään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavalle tekijälle.

Tällaisia altisteita voivat olla esimerkiksi:

Meidän tehtävämme työterveyshuollon kumppanina on määritellä terveystarkastusten tarve.

Terveystarkastuksilla pyritään ehkäisemään työhön liittyviä oireita ja sairauksia sekä ylläpitämään työkykyä, joten niistä on hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle.

Täsmä Työterveys tekee terveystarkastukset lain vaatimalla laajuudella. Suunnitelmaan voidaan myös lisätä vapaaehtoisia terveystarkastuksia, mikäli asiakasyritys niin haluaa.

Tarkastuksissa keskitymme työhön, työperäisiin terveysvaaroihin ja -haittoihin sekä työntekijöiden työ- ja toimintakykyyn. Terveystarkastukset voidaan useimmissa tapauksissa tehdä suoraan työpaikalla, jolloin työntekijän ei tarvitse irrottautua työnsä äärestä pitkäksi aikaa.

Lakisääteisten terveys­tarkastusten tulkintaerot

On tavallista, ettei työnantaja ole täysin perillä siitä, mitä lakisääteisiin terveystarkastuksiin pitäisi kuulua. Työterveyshuollon toimijat saattavatkin sisällyttää terveystarkastuspaketteihinsa esimerkiksi tutkimuksia, joita terveystarkastuksen syy tai laki eivät edellyttäisi.

Tutkimuksissa voidaan toki saada kiinni esimerkiksi työhön liittymättömiä sairauksia, mutta usein niiden hyöty sekä työnantajalle että perusterveelle työntekijälle itselleen jää kustannuksiin nähden niukaksi.

Lisäksi lukuisat, erilliset käynnit laboratorioon, työterveyshoitajan vastaanotolle ja työterveyslääkärille syövät työaikaa ja toisinaan myös käyvät työntekijän hermoille.

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluvat lain mukaan myös tietojen anto, neuvonta ja ohjaus.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että työterveyshuollon kumppanina autamme yritystä ja sen työntekijöitä työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa.

Lisäksi neuvonnalla ja ohjauksella vahvistetaan sekä yksilöiden että työyhteisöjen voimavaroja sekä tuetaan työntekijäryhmiä, joilla on terveydellisiä ongelmia.

Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen

Työterveyshuollon kuntoutusvastuisiin kuuluvat lakisääteisesti myös työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen.

Työkyvyn menettämisen uhatessa on tärkeää tarttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Teemme tehokkaasti kliinisen arvion ongelmasta ja suhteutamme sen työntekijän tekemään työhön. Tämän jälkeen annamme suositukset työpaikalla sisäisesti tehtävistä toimenpiteistä ja ohjaamme työntekijän oikealle jatkohoitopolulle.

On aina työntekijän etu, että ammatillisen kuntoutuksen prosessein saadaan työura jatkumaan ennenaikaisen eläköitymisen sijaan.