Työterveysneuvottelu (eli työkykyneuvottelu) voi jännittää sekä työntekijää että hänen esihenkilöään. Tämä on ymmärrettävää, sillä keskustelussa sivutaan usein molempien kannalta herkkiä aiheita, kuten työssä onnistumista ja johtamistaitoja.
Työyhteisön kulttuurin korjaajaksi työterveysneuvottelusta ei ole, eikä se korvaa avointa keskusteluyhteyttä esimiehen ja työntekijän välillä. Paras tulos saadaan, jos asioista voidaan jutella työyhteisön sisällä sekä ennen että jälkeen varsinaisen neuvottelun.
Evääksi neuvotteluun suosittelemme hyväntahtoista, rakentavaa asennetta. Se ilahduttaa kaikkia osapuolia jopa enemmän kuin perinteinen kampaviineri.
Mikä on työterveys-
neuvottelu?
Työterveysneuvottelussa työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyshuollon ammattilainen selvittävät yhteistyössä, mitä työntekijän alentuneelle työkyvylle tai työkyvyn menetyksen uhalle voitaisiin tehdä.
- Neuvottelussa ei keskitytä työntekijän sairauksiin vaan siihen, miten hän voisi jatkaa työssään.
- Vaitiolovelvollisuus sitoo terveydenhuollon ammattilaisia myös työterveysneuvottelun aikana. Työntekijän sairauksia ja lääkitystä käsitellään vain hänen luvallaan.
- Neuvottelussa käydään myös läpi työntekijän tuen tarvetta ja suunnitellaan seuraavia askelia.
Neuvottelussa kaikki sitoutuvat käsittelemään asioita luottamuksellisesti.
Milloin työkykyneuvottelu tarvitaan?
Työkykyasioihin on syytä tarttua nopeasti. Tämä säästää kaikkien hermoja, työpaikan yhteishenkeä ja useimmiten myös rahaa.
Työterveysneuvottelua voidaan tarvita esimerkiksi, kun:
- työntekijä palaa sairauslomalta ja tarvitsee tukitoimia
- sairauspoissaolojen määrä viittaa työkykyongelmaan
- todetaan päihdeongelma
- työsuoritus kärsii työntekijän terveydellisistä – tai sellaisiksi epäillyistä – ongelmista.
Ennen neuvottelun pyytämistä kannattaa kissa nostaa pöydälle työpaikalla.
Jos esimerkiksi työntekijän perehdytys on jäänyt puutteelliseksi tai hän ei koe tehtäviään motivoiviksi, ei työterveysneuvottelu ratkaise ongelmaa. On yleistä, että motivaatio-ongelman taustalta löytyykin työntekijän epävarmuus osaamisestaan.
Toisinaan myös väärinymmärrykset ja henkilökemialliset haasteet kuormittavat työkykyä. Tilanteen kiristyessä sairauspoissaolotkin voivat lisääntyä.
Jo huolien ilmaiseminen, avoin kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen saattavat näissä tilanteissa auttaa.
Mikäli aprikoit parhaillaan työterveysneuvottelun tarvetta ja olet Täsmän asiakas, nimetty työterveyshoitajanne auttaa sinua punnitsemaan tilannetta.
Miten valmistautua neuvotteluun?
Työnantaja tai esihenkilö
- Säilytä avoin keskusteluyhteys työntekijään. Työterveysneuvottelusta saa – ja pitää – jutella jo etukäteen.
- Käy läpi työntekijän työnkuva. Missä hän onnistuu hyvin, missä ehkä heikommin?
- Pohdi, minkälaisia muutoksia työyhteisössä on viime aikoina tapahtunut. Voivatko ne vaikuttaa?
- Selvitä, miten työpaikka voi tukea työkykyä ja joustaa tarvittaessa.
Työntekijä
- Huolehdi, että työterveyshuollolla on käytettävissään tarvittavat tiedot, kuten muualta saadut potilaskertomukset.
- Mieti jo etukäteen, mitkä asiat vaikuttavat töidesi sujumiseen. Minkälaiset muutokset työyhteisössä auttaisivat sinua?
- Huomioi, että lääkäreitä sitoo vaitiolovelvollisuus ja keskustelun luonne on luottamuksellinen. Terveyteesi liittyvistä asioista puhutaan vain luvallasi.
- Juttele tilanteesta jo ennen neuvottelua työnantajan kanssa.
Omat ajatukset kannattaa kirjata paperille, jotta niihin on helpompaa palata. Työterveyshuollolta saat tarvittaessa tukea valmistautumiseen.
Mitä työterveys-
neuvottelussa tapahtuu?
Työterveysneuvottelussa keskustellaan työntekijän työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä selvittää, miten työkykyä voitaisiin tulevaisuudessa tukea.
Keskusteluilmapiiri pidetään rohkaisevana – kaikkien on saatava äänensä kuuluviin, eikä kenenkään pidä kokea olevansa altavastaajana.
Kun kaikki ovat kertoneet näkemyksensä mm. työn sujumisesta ja työyhteisöön liittyvistä yksityiskohdista, käydään läpi ratkaisuehdotuksia ja niiden vaikutusta muihin.
Ehdotusten ei tarvitse olla kaikenkattavia, viimeisteltyjä eikä pysyviksi tarkoitettuja. Ennakkoluulottomasta kokeilusta voi hyötyä koko työyhteisö, ja jo pienet muutokset voivat parantaa työsuoritusta merkittävästi.
Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus.
Neuvottelun aikana sovitaan myös käytännön vastuut ja tulevat askelmerkit:
- Seuranta-aikataulu
- Kuka tekee, mitä ja miten?
- Kuinka asia kommunikoidaan työyhteisössä?
- Sijaisjärjestelyt, palkkaus, työajat, lomat
- Tarvitaanko jatkossa mukaan muita, kuten eläkevakuutuslaitosta tai muita hoitotahoja?
Roolijako työkykyneuvottelussa:
- Kaikilla on oikeus ja velvollisuus auttaa ongelman nimeämisessä sekä tuoda mukaan ratkaisuehdotuksensa.
- Työterveyshuollon edustaja käsittelee terveyteen liittyvät asiat.
- Työntekijä kuvailee ongelman omasta näkökulmastaan ja kertoo ajatuksensa siitä, mitkä konkreettiset muutokset voisivat häntä auttaa.
- Työnantaja määrittelee, minkälaiset joustot ovat työpaikan ja -yhteisön kannalta mahdollisia.
- Työsuojelu- tai luottamushenkilö tukee työntekijää, mikäli työntekijä on hänet kutsunut mukaan neuvotteluun.
Osallistujamäärä on hyvä rajata mahdollisimman pieneksi, jotta luottamuksellinen ilmapiiri säilyy.
Tarvitaanko työkykyarvio?
Mikäli työntekijän suoriutumista ja hyvinvointia nakertavat terveydelliset ongelmat, tarvitaan työkyvystä lääketieteellinen arvio.
Joskus raja voi olla häilyvä: esimerkiksi alakuloisen mielialan taustalla voivat olla työyhteisön ratkaisemattomat ongelmat, muutokset työn ulkopuolisessa elämässä tai jopa kliininen masennus.
Työkykyarvion tekee aina työterveyslääkäri. Arvio on yksittäistä vastaanottokäyntiä paljon laajempi kokonaisuus, jossa käydään läpi myös tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia työkyvyn kannalta.
Suosittelemme, että työnantaja tukeutuu työkykyasioita pohtiessaan työterveyshuollon ammattilaisiin.
Asiakkaanamme voit olla meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä: hyvät neuvot eivät meillä maksa mitään!