Sairausloma ja todistus – 10 pointtia, jotka työnantajan pitää tietää

Sairauslomatodistus eli virallisemmin sairauspoissaolotodistus mietityttää monia työnantajia. Täsmä Työterveyden toimitusjohtaja, työterveyslääkäri Esa Halmesmäki avasi Täsmän asiakkaille järjestetyssä koulutustilaisuudessa sairauslomatodistuksen kiemuroita. 


Tähän artikkeliin kerättiin yleisimmät kysymykset.
 
 

1. Mitä todistuksesta kannattaa katsoa? 

Sairauspoissaolotodistus on määrämuotoinen lomake ja sellaisena melko selkeä. Silti se kannattaa lukea läpi huolella, jotta esimerkiksi Kelan näkemykset korvauksista eivät jälkikäteen pääse yllättämään. 


On yllättävän yleistä, että työnantaja vilkaisee sairauspoissaolotodistuksesta vain poissaoloajan ja ehkä ICD-koodin – jälkimmäisen jopa ujosti, koska ei ole varma, onko poissaolon syytä ylipäätään luvallista selvittää. 


Lukaise ajatuksella ainakin nämä kohdat: 

  • Ovatko henkilötiedot oikein? Toisinaan sairausvapaata haetaan kaverin puolesta. 
  • Poissaolon syy palkanmaksuvelvoitteen selvittämiseksi. (Lue lisää aiheesta kappaleesta 2.) 
  • Mahdollinen “erikoissyy” – onko esim. kyse työtapaturmasta, jolloin on syytä kääntyä vakuutusyhtiön puoleen? 
  • Lisätietoja-kohta: toivooko työterveyshuolto työnantajalta yhteydenottoa? 

2. Saako esimies tietää sairausloman syyn? 

“Tästä liikkuu monenlaisia, osin virheellisiäkin käsityksiä”, muotoilee Halmesmäki.  


“Lääkäri ei saa rikkoa vaitiolovelvollisuuttaan ja kertoa sairauden syytä työnantajalle tai tämän edustajalle. Sairauslomatodistus annetaan siis aina työntekijälle, joka vie sen itse työnantajalle”, Halmesmäki muistuttaa ja jatkaa: 


“Työntekijän on kuitenkin toimitettava hyväksyttävä syy poissaololleen, jos hän mielii saada sairausajalta palkkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimies saa tietää poissaolon syyn perusteeksi palkanmaksulle.” 


”Työterveyshuolto ei saa potilaan sairauspoissaoloasioissa ottaa yhteyttä työnantajaan. Aloitteen on tultava työntekijältä tai työnantajalta. Käytännössä ainoa paikka, jossa voimme olla viestinnässä aloitteellisia, on sairauslomatodistus ja siinä ‘lisätietoja’-kohta. Siellä voidaan pyytää työnantajaa olemaan yhteydessä työterveyshuoltoon”, Halmesmäki toteaa.

3. Milloin työnantaja ei maksa sairausajan palkkaa? 
 

“Kyseessä on usein veteen piirretty viiva”, sanoo Halmesmäki.  


“On ymmärrettävää, että työnantajat välillä toivoisivat saavansa selkeän ICD-koodilistan, johon nojata, mutta valitettavasti täysin puhtaaksiviljeltyä nyrkkisääntöä asiasta ei ole”, hän pahoittelee.  


“On kuitenkin joitakin ICD-koodeja, kuten Z-koodit, tai esimerkiksi akuutin stressireaktion koodi F43.0, joiden kohdalla palkanmaksuvelvoitetta ei välttämättä ole. Alkoholiasioilla on myös omat ICD-koodinsa, ja esimerkiksi krapulasta kärsivä voi toki olla työkyvytön – mutta palkkaa ei tästä potemisesta tarvitse maksaa.” 


Jos palkanmaksuvelvoite mietityttää, voi myös työterveyshuollon kanssa keskustella linjauksista. 

“Me Täsmällä emme lähetä hyvistä neuvoista asiakkaillemme laskua perään. Kannattaakin viestitellä tai soitella saman tien, kun asiasta on epävarma”, Halmesmäki kannustaa. 

4. Mitä omavastuuaika tarkoittaa? 

Työnantajan omavastuuaika on sairastumispäivä + 9 päivää.

Näiden 10 päivän ajalta työnantajalla on velvollisuus maksaa sairastuneelle työntekijälle palkkaa, minkä jälkeen työntekijä alkaa saada Kelan sairauspäivärahaa. 


“Alakohtainen työehtosopimus voi toki velvoittaa myös pidempään palkanmaksuun”, Halmesmäki muistuttaa. 

Halmesmäki suosittelee olemaan tarkkana, jos sairausloma jakautuu useampaan pätkään. “Jos työntekijä on saman sairauden vuoksi esimerkiksi kolme viikkoa poissa, viikon kerrallaan, on hyvä katsoa, ettei omavastuuaika ala joka maanantaina alusta, vaan todistukset kattavat koko sairauspoissaolon katkottomasti – viikonloput mukaan lukien.”

5. Mitä sairauslomasta saa kertoa ja kenelle? 

Sairauslomasta saa viestiä vain suoralle esimiesketjulle työntekijän yläpuolella.

  
“Työkavereille voi kertoa sairausloman kestosta, jos se on tiedossa, mutta poissaolon syytä ei saa missään nimessä puida muiden kanssa. Sairauslomatietoja ei myöskään saa jakaa esimerkiksi koko johtoryhmälle”, ohjeistaa Halmesmäki. 


“Sairausloman syyn kahvipöydässä lipsauttava esimies rikkoo lakia, vaikka arvioisi työntekijän jo itse kertoneen syystä kollegoilleen. Erityinen varovaisuus on aina tarpeen näissä asioissa.”

6. Kauanko ja miten todistusta säilytetään? 


 Sairauslomatodistusten säilyttämiskäytännöistä yritykset saavat Esa Halmemäeltä sapiskaa.  
“On tavallista, että toimistossa on rivi mappeja, joissa säilytetään sairauspoissaolotodistuksia jopa kymmenen vuoden ajalta. Tämä on yksiselitteisesti lainvastaista.”


Halmesmäen mukaan sopiva aika todistuksen säilyttämiseen on korkeintaan yksi vuosi: ”Mieluiten todistus hävitetään välittömästi, kun esimerkiksi Kelan tai vakuutusyhtiön kanssa asiointi on hoidettu. Jos todistuksiin täytyy palata esimerkiksi juridisista syistä, löytyvät tiedot terveydenhuollosta.”


Entä, jos yritys haluaa pitää omaa tilastoa sairauspoissaoloista? 
“Silloinkaan ei saa arkistoida todistuksia. Jos sairauslomista halutaan pitää kirjaa, siihen riittävät nimet ja poissaoloajat – sairastamisen syitä tai oirekoodeja ei kirjanpitoon saa liittää”, Halmesmäki tähdentää.

7. Poissaolo omalla ilmoituksella 

Poissaolo omalla ilmoituksella jakaa työnantajien mielipiteitä. Osa haluaa todistuksen jo ensimmäiseltä sairauspäivältä, osa antaa työntekijöille mahdollisuuden olla poissa useamman päivän ilman lääkärintodistusta. 


Esa Halmesmäen mielestä poissaolo omalla ilmoituksella – tai ennemminkin esimiehen luvalla – on hyvä ja kannatettava toimintatapa. “On kokemusta siitä, että se itse asiassa vähentää sairauspoissaolojen kokonaismäärää sekä lisää työntekijän ja työnantajan välistä luottamusta.” 


“Jos kuitenkin vaikuttaa heti kättelyssä siltä, että on tulossa pidempi sairauspoissaolo, on todistus sekä työntekijän että työnantajan kannalta fiksua hommata heti”, Halmesmäki jatkaa. 


“Omailmoitus sopii esimerkiksi ohimeneviin infektioihin, kuten flunssiin ja mahatauteihin. Karrikoituna: jos jalka on poikki, ei kannata jäädä kotiin ensin omailmoitteisesti, vaan mennä suoraan lääkäriin. Tällöin ei sairaspäivärahojen omavastuuaika turhaan veny.” 


Käytäntöjen on kuitenkin oltava tasapuolisia. “Työnantaja ei saa menetellä siten, että toiset saavat olla poissa omalla ilmoituksella ja joidenkin muiden täytyy hakea jo ensimmäisenä päivänä poissaolotodistus lääkäriltä”, Halmesmäki painottaa. “Todistuksen esittämiseen voi kuitenkin epäselvissä tilanteissa työntekijän velvoittaa.”  

Kuumemittarin lukemat – tarvitaanko sairauslomaa?

8. Pitääkö tai voiko sairauslomalla tehdä töitä? 

Voiko sairauslomalla sitten tehdä töitä? Tai voiko työnantaja velvoittaa sairauslomalaisen soviteltuihin työtehtäviin? 


“Riippuu työstä ja sairausloman syystä”, sanoo Esa Halmesmäki.  

“Joidenkin sairauksien kohdalla on mahdollista ohjata työntekijä korvaavaan työhön, mutta tehtävien on oltava omaa alaa: opettajaa ei voi laittaa siivoamaan tai siivoojaa opettamaan. En myöskään suosittele tehtävien keksimistä väkisin, ikään kuin rangaistukseksi poissaolosta.”  


On toki myös työntekijöitä, jotka heittävät sairauslomatodistuksen jo lääkäriaseman ovella roskiin ja palaavat suoraan töihin – ja niitä, jotka haluaisivat keskeyttää sairausloman etuajassa. 


“Työntekijä voi palata työhön kesken sairausloman, jos se hänelle itselleen ja työnantajalle sopii. Jos toisaalta vaikuttaa, että työntekijä pyrkii sorvin ääreen puolikuntoisena, työnantaja voi päättää, ettei työpaikalle vielä ole asiaa”, Halmesmäki täsmentää, ja jatkaa: 


“Työnantaja voi myös pyytää pidennystä työntekijän sairausvapaaseen. Nämä ovat kysymyksiä, jotka on aina pohdittava tapauskohtaisesti, mieluiten yhdessä työterveyshuollon kanssa.” 

9. Voiko työnantaja pyytää toisen lääkärin mielipiteen? 

“Kyllä sairausloman kohdalla voi näin tehdä”, toteaa Halmesmäki. “Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän muualta saamaa lääkärintodistusta, hänellä on perustellusta syystä oikeus vaatia työntekijää käymään työterveyslääkärillä.” 


“Meitä lääketieteen ammattilaisiakin on erilaisia, Halmesmäki pohdiskelee ja jatkaa: 
“Joskus näkee esimerkiksi todistuksia, joissa on kirjoitettu suorilta kuukausi sairauslomaa vaivaan, joka tavallisesti edellyttää muutaman päivän sairausvapaata. Tällöin on ihan perusteltua pyytää toinen arvio työterveyshuollolta.” 


Jos pitkittyviä sairauslomia alkaa esiintyä, Halmesmäki kehottaa työnantajaa pohtimaan myös työpaikan tunnelmia yleisemmin. “Perusoletus on, että ihmiset aidosti haluavat tehdä työtään. Jos työntekijä ei halua tulla työpaikalle, on syytä selvittää, onko esimerkiksi työpaikan henkilökemioissa jotakin sellaista, johon pitäisi puuttua.” 

10. Onko mielipaha sairaus? 

“Jälleen hankala kysymys. Mielen sairaus on sairaus siinä, missä kehonkin”, puntaroi Halmesmäki. 


 “Mutta esimerkiksi normaali tunnereaktio, kuten suru, ei kuitenkaan varsinaisesti ole sairaus. Surulle on hyvä antaa työyhteisössä tilaa ja surevalle tukea, mutta pitkän sairausloman paikka surun kohtaaminen ei automaattisesti ole. Toki suru voi laukaista sairauden, kuten masennuksen, joka taas saattaa vaatia sairauspoissaoloa. Tämä on kuitenkin harvinaista, ja ilmenee yleensä vasta pitemmällä aikavälillä.”


“Myös työpaikan henkilökemialliset ongelmat olisi hyvä pyrkiä ratkaisemaan jotenkin muuten kuin lääketieteen avulla. Vierastan henkilökohtaisesti käytäntöä, jossa esim. sanaharkka jätetään selvittämättä työpaikalla ja osapuolet koettavat ratkaista tilanteen pyytämällä sairauslomaa”, Halmesmäki pohtii, ja jatkaa:  


“Kun työyhteisössä on hyvä henki ja ihmisillä turvallinen olo, vältetään myös turhia sairauspoissaoloja. Toki me työterveyshuollossa pyrimme rakentamaan siltoja työnantajan ja työntekijöiden välille, mutta kestävimmät sillat rakennetaan työpaikalla – mieluiten työnantajan aloitteesta.” 


Onko sinulla muita kysymyksiä työterveyshuollosta? Katso, löytyisivätkö niihin vastaukset Useimmin kysytyt kysymykset -sivulta!