Pienyrityksen työterveyshuolto valitaan useimmiten erilaisilla kriteereillä kuin jättimäisen konsernin. Etenkin, jos pk-yritys on uusi ja sesongit vaikuttavat sen kassavirtaan, haluaa yrittäjä tavallisesti keskittyä kustannustehokkuuteen ja kulujen ennakoitavuuteen. Mitä muuta pk-yrittäjän kannattaisi huomioida?
Palvelut suunniteltu suuremmille
Moni työterveyshuollon toimija etsii asiakkaakseen ensisijaisesti suuryrityksiä, joissa työterveyspalveluita kulutetaan paljon.
Suurissa yrityksissä myös suositaan mahdollisimman kattavia työterveyspalveluita, jotka etenkin suoriteperusteisesti hinnoiteltuina tuottavat paljon laskutusta palveluntarjoajalle.
“Pienyrityksille ja keskisuurillekin nämä palvelut ovat useimmiten ylimitoitettuja ja -hinnoiteltuja”, toteaa Täsmä Työterveyden toimitusjohtaja Esa Halmesmäki.
“Palvelut eivät aina skaalaudu alaspäin, ja esimerkiksi pk-yrittäjälle olennainen kulukuri sekä tuki työkykyasioissa voivat jäädä saavuttamattomiin.”
Palveluntarjoajat myös jälkimyyvät yrittäjille kattavampia paketteja – hyötyi pienyritys niistä tai ei.
“Meillä Täsmässä on strategiana, ettei palvelupaketteja yritetä kasvattaa”, kertoo Esa Halmesmäki. “Keskusteluidemme jälkeen työnantaja on hyvin kartalla siitä, mikä on hänen yritykselleen sopiva pakettikoko. Hyvän yhteistyön myötä yrittäjä on itse aloitteellinen, jos kokee hyötyvänsä kattavammasta paketista.”
Lisämyynti korpeaa pienyrittäjiä
Palveluntarjoajista osa palkitsee työterveyshoitajiaan ja -lääkäreitään aktiivisesta työterveyspalveluiden lisämyynnistä. Myynti voi kuitenkin tuntua pienyrittäjästä ongelmalliselta, etenkin kohdistuessaan suoraan työntekijöihin.
Lisämyyntiä voivat olla esimerkiksi:
- tutkimusten valossa tarpeettomien laboratoriokokeiden teettäminen
- ylimääräisiin terveystarkastuksiin kutsuminen
- työhyvinvointiin liittyvät maksulliset tapahtumat, joista ei ole sovittu etukäteen.
“Harva työnantaja huomaa tai kehtaa kyseenalaistaa palveluiden lisämyynnistä syntyvää laskutusta – eikä siihen tietenkään ole lainopillista perustettakaan, jos sopimukseen on jäänyt ‘piikki auki’ ylimääräisille palveluille”, toteaa Esa Halmesmäki.
“Olen silti hieman huolissani terveydenhuollon liiasta kaupallisuudesta. Voiko se kannustaa turhien lisätutkimuksien teettämiseen?” hän puntaroi.
Sopimuksen oltava selkeä
Aina yrittäjä ei yksinkertaisesti tiedä, mitä esimerkiksi pienyrityksen lakisääteiseen työterveyshuoltoon oikeasti pitäisi kuulua.
Tällöin yrittäjän on vaikeaa arvioida:
- mitkä kuluista olisivat karsittavissa
- olisiko syytä valpastua lisämyynnin suhteen
- onko paketin mitoitus ylipäätään sopiva.
Työterveyshuollon käsitteitä ja käytäntöjä tuntemattoman on myös vaikeaa tehdä vertailua kilpailuttaessaan sopimustaan.
“Yrittäjät saattavat jopa järkyttyä jälkikäteen, kun hahmottavat, kuinka paljon ylimääräistä ovat tulleet maksaneeksi”, harmittelee Täsmän myyntijohtaja Christian Preetzmann, ja jatkaa:
“Tämä on toisaalta ymmärrettävää, sillä tarjoukset ja sopimukset tapaavat olla vaikeaselkoisia jopa ammattilaisille. Meillä Täsmällä sopimuksen pituus on 1–2 sivua, eikä sen tulkitsemiseen tarvita lääketieteen sanakirjaa”, Preetzmann jatkaa.
Myös se, minkälaista apua työterveyshuollolta on lupa odottaa esimerkiksi työkykykysymyksiin tai Kela-korvausten hakemiseen, voi yllättää.
Vaadi vaivatonta yhteydenpitoa!
Pk-yritysten toimitusjohtajat haluavat pitää työntekijöistään hyvää huolta, mutta eivät käyttää muutenkin kortilla olevaa aikaansa työterveyshuollon yhteyshenkilöiden pyydystämiseen.
Sujuvaan työterveysyhteistyöhön kuuluukin, että yrittäjä saa työterveyshuollon kiinni vaivattomasti, oli hänen yrityksensä miten pieni tahansa.
Monelle on tärkeää myös se, ettei sähköposteista tai puheluista tule perään erillistä laskua.
“Teettämässämme asiakastyytyväisyystutkimuksessa nopea tavoitettavuus nousi ennakoitavan hinnoittelun rinnalle tärkeimmäksi vahvuudeksemme”, kertoo Esa Halmesmäki.
“Ei riitä, että työntekijät saavat hoitoa nopeasti, vaan työterveyshuollon on kyettävä reagoimaan rivakasti myös työnantajan tarpeisiin. Saamamme palautteen perusteella olemme onnistuneet tässä hienosti.”
Katso täältä yrittäjien kokemuksia Täsmästä!
Työtunteja ei saa hukata
Pk-yrityksessä yhdenkin työntekijän poissaolotuntien merkitys korostuu. Työntekijän puolen päivän mittainen retkeily työterveystarkastukseen ja takaisin voi tuskastuttaa koko muuta tiimiä.
Täsmässä ongelma on ratkaistu siten, että lakisääteiset palvelut tuodaan suoraan työpaikalle. Tämä säästää pienyrityksen tärkeitä työtunteja ja helpottaa myös työntekijöiden elämää.
Työterveyshoitaja Elina Haarala kertoo esimerkin:
“Terveystarkastukset pienessä autokorjaamossa hoidettiin kaikille työntekijöille samana päivänä paikan päällä. Olivat tyytyväisiä, kun jokaisen työntekijän ei tarvinnut lähteä erikseen seikkailemaan lääkäriasemalle, ja pääsivät heti tarkastuksesta jatkamaan takaisin hommiin.”
Vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut järjestetään Täsmällä pääosin etänä, ja yli 80 % työikäisten vaivoista hoituukin jo etävastaanotolla.
Järjestely on työnantajalle monella tapaa kustannustehokas:
- etäpalvelupaketti on hinnaltaan edullinen
- työntekijän aikaa ei kuluteta pompottelemalla häntä luukulta toiselle
- hyvin järjestetty etäsairaanhoito tapaa lyhentää sairauspoissaolojen kokonaismäärää.
Täsmä keskittyy pieniin ja keskisuuriin
Täsmä Työterveyden tavoitteena on alusta asti ollut tehdä työterveyspalveluista yrittäjältä yrittäjälle. Täsmän perustajat ovat itsekin yrittäjiä ja kokeneita työterveyslääkäreitä, jotka halusivat tehdä palveluista mutkattomia myös työnantajille.
Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – toki myös monet yrittäjävetoiset isot firmat – ovat löytäneet Täsmästä itselleen mieluisan työterveyden yhteistyökumppanin. Täsmän avoin ja suora ote työterveyteen viekin kiireisen yrittäjän harteilta ainakin muutaman huolen (muutama = 3–99 kpl) pois.
Kiinnostuitko?
Laske työterveyshuollon kiinteä vuosihinta