Onko työterveyshuolto pakollinen? Kaikki, mitä yrittäjän täytyy tietää

Suoraan asiaan: kyllä, työterveyshuolto on pakollinen. Jos yrityksessäsi on yksikin palkattu työntekijä, sinulla on lakisääteinen velvollisuus järjestää hänelle ennaltaehkäisevä, lakisääteinen työterveyshuolto. Tämä koskee kaikkia työsuhteen muotoja: kokoaikaisia, osa-aikaisia, määräaikaisia ja myös Suomessa työskenteleviä ulkomaalaisia.

Pakollinen hankinta on kuitenkin vain työterveyshuollon lakisääteinen, ennaltaehkäisevä osuus. Sairaanhoito (kuten lääkärikäynnit sairastapauksissa) on vapaaehtoinen lisä. Työtapaturmien hoidon taas kattaa yleensä pakollinen tapaturmavakuutus.

Tässä artikkelissa käymme läpi täsmälleen sen, mitä laki vaatii, mitä Kela korvaa, mitä laiminlyönnistä seuraa ja miten velvollisuus käytännössä täytetään.

Mikä on pakollinen työterveyshuoltoa?

Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa jokaisen työnantajan järjestämään yrityksen kustannuksella ennaltaehkäisevän työterveyshuollon heti ensimmäisen työsuhteen alkaessa. Velvollisuus ei riipu yrityksen koosta, toimialasta tai siitä, onko kyseessä vakituinen vai määräaikainen työsuhde.

Pakollinen osa tunnetaan myös nimellä lakisääteinen työterveyshuolto. Joskus siihen viitataan termillä "KL I -toiminta", joka taas pohjautuu Kelan korvausluokkaan. 

Mitä pakolliseen työterveyshuoltoon kuuluu?

Lakisääteinen, ennalta ehkäisevä työterveyshuolto sisältää Työterveyslaitoksen mukaan vähintään seuraavat palvelut:

• Työpaikkaselvitys: Selvitetään työn fyysiset, kemialliset, biologiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät. Tämä on koko työterveyshuollon perusta.
• Terveystarkastukset: Tehdään työn terveysvaatimusten ja -riskien mukaisesti.
  • Huom! Ikäkausitarkastukset sekä työn terveysriskeihin liittymättömät yleiset terveystarkastukset eivät pääsääntöisesti kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Jos tavoitteena on minimisopimus, varmista, ettei niitä sisällytetä kokonaisuuteen.
• Tietojen antaminen ja neuvonta: Työnantajaa ja työntekijöitä neuvotaan työterveyteen liittyvissä asioissa.
• Ensiapuvalmius: Työnantajaa ohjataan ensiapuvalmiuden järjestämisessä.
• Työkyvyn tuki: Varhaisen tuen toimintamalli ja sairauspoissaolojen seuranta.
• Toimintasuunnitelma: Työnantajan ja työterveyshuollon on laadittava kirjallinen toimintasuunnitelma.

Mitä pakolliseen ei kuulu?

Sairaanhoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Esimerkiksi lääkärikäynnit sairastapauksissa, reseptit  ja erikoislääkäripalvelut muodostavat erillisen, vapaaehtoisen kokonaisuuden (Kelan korvausluokka II), jonka työnantaja voi halutessaan tarjota henkilöstöetuna.

"Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen työntekijöille ei ole osa lakisääteistä työterveyshuoltoa, vaan sen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista." (Etelä-Suomen AVI, lakimies Anna Tiainen)

Pakollinen vs. vapaaehtoinen: tunnetko eron?

Monilla työnantajilla sekoittuvat lakisääteinen velvollisuus ja vapaaehtoinen sairaanhoito, ja osa palveluntarjoajista myös mielellään laajentaa lakisääteistä sopimusta sairaanhoidon puolelle. 

Käytännön merkitys: Työnantaja, jolla on vain lakisääteinen paketti, täyttää lain vaatimukset. Sairaanhoitopalveluiden lisääminen taas on strateginen valinta, jolla voidaan nopeuttaa esimerkiksi työntekijöiden hoitoon pääsyä. Jotta valinta on aidosti työnantajalla, hänen täytyy tuntea tämä ero ennen sopimuksen laatimista.

Tästä artikkelista hahmotat selkeästi, mitä lakisääteiseen, pakolliseen työterveyshuoltoon sisältyy ja ennen kaikkea mitä ei.

Kela-korvaus: kuinka paljon työnantaja saa takaisin pakollisesta työterveydestä?

Työterveyshuollon kustannukset eivät jää kokonaan työnantajan maksettaviksi. Kela korvaa osan kuluista vuosittain tilikauden päättymisen jälkeen haettavalla korvauksella. Lakisääteisestä osuudesta korvaus on yleensä 60 %.

Täältä löydät tarkempaa tietoa Kela-korvausten määristä ja ehdoista.

Uudistus vuodesta 2026 alkaen

Tärkeä muutos vuoden 2026 alusta: Kela alkaa korvata työterveyshuollon kustannuksia jo työsopimuksen solmimishetkestä alkaen, ei enää vasta työn aloittamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi riskialojen alkutarkastukset, jotka on lain mukaan tehtävä ennen työn aloittamista, ovat nyt myös Kela-korvauksen piirissä.

Korvaukset haetaan takautuvasti tilikauden päättymisen jälkeen. 

Mitä tapahtuu, jos työterveyshuolto laiminlyödään?

Laiminlyönti ei jää huomaamatta, eikä siitä selviä pelkällä varoituksella.

Työsuojeluviranomainen valvoo lakisääteisen työterveyshuollon järjestämistä. Jos tarkastuksessa havaitaan, ettei sopimusta ole, prosessi voi edetä uhkasakosta rikosilmoitukseen asti. Lisäksi puuttuva työterveyssopimus voi aiheuttaa vakuutusseuraamuksia.

Jos työterveyshuolto on jäänyt vahingossa yritykseltäsi järjestämättä, ole yhteydessä meihin. Laitetaan homma pikaisesti kuntoon!

Oikea tapaus: 30 päiväsakkoa laiminlyönnistä

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa 2020 entisen toimitusjohtajan 30 päiväsakon sakkorangaistukseen työterveyspalvelujen laiminlyönnistä. Kyseessä oli kaksi kassajärjestelmäalan yritystä, joissa lakisääteinen työterveyshuolto oli ollut järjestämättä usean vuoden ajan. Rikoshyödyt, eli säästetyt kustannukset, 2 317 euroa tuomittiin valtiolle menetetyiksi.

Merkittävää tapauksessa oli, että työnantajan ottamat vapaaehtoiset vakuutukset eivät korvanneet lakisääteistä järjestämisvelvoitetta eivätkä poistaneet teon rangaistavuutta.

Johtopäätös: Vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus ei korvaa lakisääteistä työterveyshuoltoa. Ne ovat eri asioita.

Entä yrittäjä itse? Onko yrittäjän työterveyshuolto pakollinen?

Ei ole. Yrittäjän oma työterveyshuolto on vapaaehtoinen.

Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä: velvollisuus koskee työntekijöitä, ei yrittäjää itseään. Yksinyrittäjällä, jolla ei ole palkattua henkilökuntaa, ei ole lakisääteistä velvollisuutta hankkia itselleen mitään.

Silti yrittäjän kannattaa harkita omaa työterveyshuoltoa vakavasti. Kela korvaa yrittäjälle järjestetyn työterveyshuollon kustannuksia samaan tapaan kuin työnantajille, edellyttäen että yrittäjä on YEL- tai MYEL-vakuutettu, ja työterveyshuolto on järjestettävä, jos aikoo hankkia itselleen sairauskuluvakuutuksen yrityksen maksamana. 

Lue täältä lisää yrittäjän työterveyshuollosta!

Miten lakisääteinen työterveyshuolto järjestetään?

Velvollisuuden täyttäminen ei vaadi suuria toimia, mutta tietyt askeleet on otettava oikeassa järjestyksessä.

Vaihe 1: Valitse palveluntuottaja

Työterveyspalvelut voi hankkia:

• Yksityiseltä lääkärikeskukselta (yleisin valinta pk-yrityksille)
• Hyvinvointialueelta (julkinen vaihtoehto – huom, ei yleensä edullisempi kuin yksityinen!)
• Perustamalla oman työterveysyksikön (kannattaa vain suurille työnantajille)

Vaihe 2: Tee kirjallinen sopimus

Laki edellyttää kirjallista sopimusta palveluntuottajan kanssa. Sopimuksessa kirjataan palvelujen laajuus ja sisältö.

Jos haluat pohtia sopimusta työterveyshoitajiemme kanssa, ota ihmeessä yhteyttä! Katsotaan, onko sopimuksenne varmasti teille sopiva.

Huomio sopimuksen pituudesta: Laki ei määrää sopimuksen vähimmäispituutta. Lyhyet sopimukset antavat joustoa, jos palveluntarjoajaan ei olla tyytyväisiä.

Usein kysytyt kysymykset pakollisesta työterveyshuollosta

Onko osa-aikaisen tai määräaikaisen työntekijän työterveys pakollinen?

Kyllä. Laki ei tee eroa työsuhteen muodon tai pituuden perusteella. Myös tuntityöntekijälle, kesätyöntekijälle ja lyhyelle määräaikaiselle on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto.

Milloin työterveyshuolto on järjestettävä?

Heti kun ensimmäinen työsuhde alkaa. Sopimuksen on oltava voimassa ennen kuin ensimmäinen työntekijä aloittaa.

Voiko työnantaja valita, mitä palveluja pakolliseen kuuluu?

Ei täysin vapaasti. Pakollisen sisältö määräytyy työn luonteen ja riskien mukaan. Mitä enemmän työssä on terveysvaaroja, sitä tarkempi seuranta vaaditaan. Esimerkiksi toimistotyössä minimivaatimukset ovat kevyemmät kuin fyysisessä tai kemikaalialtistukselle altistavassa työssä.

Korvataanko kaikki kulut Kelasta?

Ei. Kela korvaa enintään 60 % hyväksytyistä ehkäisevän työterveyshuollon kuluista, ja korvattavilla kuluilla on laskennallinen enimmäismäärä (492,50 €/työntekijä/vuosi vuoden 2025 tietojen mukaan). Enimmäismäärän ylittävistä kuluista ei makseta korvausta.

Mitä jos yrityksellä ei ole varaa työterveyshuoltoon?

Kustannukset eivät ole peruste laiminlyönnille. Laki ei tunne taloudellista poikkeusta. Käytännössä pienimmillä yrityksillä lakisääteisen paketin kustannukset ovat maltilliset, ja Kela-korvauksen jälkeen nettokulu jää usein muutamiin kymmeniin euroihin per työntekijä vuodessa.

Täsmän hinnan voit laskea minuutissa hintalaskurilla.

Yhteenveto: mitä työnantajan on muistettava

Pakollinen työterveyshuolto ei ole monimutkainen asia, mutta sen laiminlyönti on vakava riski.

Tiivistys: Yksikin palkattu työntekijä = lakisääteinen velvollisuus. Ehkäisevä työterveyshuolto on pakollinen, sairaanhoito vapaaehtoinen. Kela korvaa 60 % ehkäisevän huollon kuluista. Laiminlyönnistä voi seurata sakkorangaistus.

Täsmä tarjoaa kiinteähintaisia lakisääteisiä työterveyshuoltopaketteja pk-yrityksille. Sopimukset ovat lyhyitä, hinnoittelu läpinäkyvää ja palvelu toimii sekä etänä että paikan päällä. Tutustu paketteihin ja laske hinta laskurilla.