Mitä työterveys maksaa - ja mitä kukaan ei kerro etukäteen

Julkaistu maaliskuussa 2026

Olet juuri perustanut yrityksen, yrityksesi on kasvanut siihen pisteeseen, että työterveyshuolto pitää järjestää – tai sinusta on alkanut tuntua, että nykyinen työterveyshuolto imuroi rahat, mutta ei anna mitään vastineeksi. 

Googlaat "työterveys hinta" ja törmäät välittömästi ongelmaan: hinnat ovat joko piilossa, "kysy tarjous" -napin takana tai niin monimutkaisia, että et tiedä, mistä vertailun voisi edes aloittaa.

Et ole yksin. Työterveyshuollon hinnoittelu on yksi suomalaisen pk-sektorin isoimmista harmaista alueista. Tässä postauksessa avataan, mistä kustannukset oikeasti muodostuvat, ja mitkä kulut tulevat monelle täytenä yllätyksenä.

Ensin se pakollinen osa

Jos yrityksessäsi on yksikin työntekijä, sinulla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto. Tämä koskee kaikkia työnantajia toimialasta tai yrityskoosta riippumatta.

Lakisääteinen eli ehkäisevä työterveyshuolto kattaa:

• työpaikkaselvitykset (arvio työn kuormituksesta ja riskeistä)
• terveystarkastukset erityistä sairastumien vaaraa aiheuttavissa töissä
• neuvonnan ja ohjauksen työterveyteen liittyvissä asioissa

Tämä on se minimi, jonka laki vaatii. Tarkemman kuvauksen lakisääteisen työterveyshuollon pakollisesta sisällöstä löydät artikkelista Lakisääteinen työterveys tutuksi.

Sairaanhoito, eli esimerkiksi flunssakäynti lääkärillä, ei kuulu tähän pakettiin, eikä sen tulekaan kuulua, jos työnantaja haluaa täyttää ensijaisesti lakisääteisen minimin.

Sairaanhoito on siis vapaaehtoinen lisä, jonka yritys voi kustantaa työntekijöilleen. Tavoitteena sairaanhoitopalveluilla voi olla esimerkiksi:

• ihmisten palautuminen nopeammin takaisin työn ääreen (ilman terveyskeskusrallia)
• työhyvinvoinnin kasvattaminen 
• henkilöstöetuna ja rekrytointivalttina toimiminen

Huomio: Kela korvaa osan työterveyshuollon kustannuksista. Lakisääteisestä huollosta korvausprosentti on 60 %, vapaaehtoisesta sairaanhoidosta 50 %. Tämä laskee todellista kustannusta merkittävästi, mutta vain, jos haet korvaukset oikein ja ajallaan. (Täsmällä työterveyshoitajasi esitäyttää hakemukset puolestasi.)

Mitä työterveys maksaa käytännössä?

Tässä kohtaa hinnoittelu menee monimutkaiseksi, ja siksi moni yrittäjä joutuu pyytämään tarjouksen vain saadakseen edes suuntaa antavan luvun.

Yleinen hintataso Suomessa vaihtelee paljon riippuen palveluntarjoajasta, sijainnista ja palvelupaketista. Karkeana suuntaviivana voidaan pitää:

Nämä ovat suuntaa antavia lukuja. Todellinen kustannus voi olla huomattavasti matalampi – tai ikävä kyllä myös korkeampi, jos piilokustannukset pääsevät yllättämään.

Piilokustannuksia ei mainostella

Tämä on se osa, jota harvoin mainitaan tarjouspyynnöissä, myyntikeskusteluissa tai palveluesitteissä.

Monet työterveyden hinnoittelumallit perustuvat käyntiperusteiseen laskutukseen. Yritys maksaa siis sen mukaan, kuinka paljon palveluja käytetään.

Kuulostaa reilulta, mutta käytännössä tämä tarkoittaa, että budjetti on mahdoton ennustaa etukäteen. Välillä voisi jopa sopimusta tarkastellessaan sanoa, että työterveyshuoltoon on jäänyt auki "avoin piikki" kuin baaritiskille.

Pk-yrittäjälle tämä voi tarkoittaa huonoja uutisia.

Yleisimmät yllätykset laskussa:

• Aloitusmaksu – sopimus vaikuttaa edulliselta kuukausikustannuksiltaan, mutta ensimmäiseltä vuodelta peritäänkin satojen eurojen starttimaksu
• Käyntimaksut erikseen – perusmaksu kattaa vain sopimuksen olemassaolon, jokainen lääkärikäynti ja lakisääteinen toimi laskutetaan päälle
• Laboratorio- ja tutkimuskulut – verikokeet, magneettikuvat ja muut tutkimukset voivat tulla omana rivinään
• Hallinnolliset maksut – toimistokulut, lausunnot, todistukset ja raportointi voivat maksaa erikseen
• Asiointikulut – jopa sähköpostiviestittely oman työterveyshoitajan kanssa voi laukaista uuden rivin laskuun
• Pitkät sopimukset - jotkut palveluntarjoajat sitovat asiakkaan 2-3 vuoden sopimuksiin, joista irtautuminen on kallista tai edellyttävät 6 kk irtisanomisaikaa

Tulos: yritys, joka kuvitteli maksavansa 300 euroa per työntekijä vuodessa, huomaakin laskun olevan vähintään kaksinkertainen, usein jopa kolmin- tai nelinkertainen.

Nyrkkisääntö: Kysy aina palveluntarjoajalta, mitkä kulut eivät sisälly kuukausimaksuun. Jos vastaus on epäselvä tai pitkä lista, se kertoo jotain hinnoittelumallista.

Esimerkki piilokuluista 10 henkilön yrityksessä

Kiinteä hinta vs. käyntiperusteinen – kumpi pk-yritykselle?

Hinnoittelumalleja on käytännössä kaksi:

Käyntiperusteinen malli on perinteinen tapa. Maksat perusmaksun lisäksi jokaisesta käynnistä ja toimesta erikseen. Budjetointi on hankalaa, koska et tiedä etukäteen, kuinka usein työntekijät käyttävät palveluja.

Kiinteähintainen malli tarkoittaa, että tiedät etukäteen tarkalleen, mitä maksat. Ei yllätyksiä, ei piilokulujen listoja. Tämä sopii erityisesti pk-yrityksille, joissa kassavirran ennustettavuus on tärkeää.

Kumpi kannattaa valita?

Jos yrityksesi on pieni tai haluat pitää budjetoinnin selkeänä, kiinteä hinta on yleensä järkevämpi valinta.

Lakisääteinen sopimus kannattaa lähes aina valita kiinteähintaiseksi, sillä lakisääteisiin toimiin saadaan sisältymään paljon vaikeasti ennakoitavia kustannuksia, ja lisäksi palveluntarjoajat tulkitsevat kukin lakisääteisyyttä omalla tavallaan. Osa esimerkiksi sisällyttävät minimisopimuksiinsa ikäkausitarkastuksia, joita laki ei edellytä toteuttamaan.

Käyntiperusteinen malli voi vapaaehtoisessa sairaanhoidossa olla edullisempi, jos henkilöstösi käyttää palveluja hyvin vähän tai ei lainkaan, tai sallitut palvelut on osattu rajata etukäteen tarkasti. Tällöinkin pitää olla valmis siihen, että vuosi voi myös yllättää.

Mitä kysyä palveluntarjoajalta ennen sopimuksen allekirjoittamista?

Ennen kuin laitat nimen paperiin, käy läpi nämä kysymykset:

• Sisältyykö kaikki kuukausimaksuun? HUOM! Pyydä lista asioista, jotka eivät sisälly.
• Kuinka pitkä sopimus on? Onko irtautumislauseke olemassa?
• Miten hinta muuttuu vuosittain? Onko indeksikorotus sidottu  palvelujen tuottajahintaindeksiin, vai lisätäänkö siihen ekstraa?
• Miten Kela-korvaukset hoidetaan? Teetkö sen itse vai hoitaako palveluntarjoaja?
• Toimiiko palvelu etänä? Etävastaanotto säästää aikaa etenkin pienissä yrityksissä.

Näiden kysymysten esittäminen ei ole epäluottamuslauseke, saati epäkohteliaisuutta. Kyseessä ovat täsmälleen ne asiat, jotka jokaisen työnantajan pitää tietää ennen päätöksentekoa.

Työterveyshuollon hinnan ei pidä olla salaisuus tai vaatia valtavaa kaivuu-urakkaa selvitäkseen. Tärkeintä on tietää etukäteen, mitä maksat, eikä vasta laskuja avatessa.

Jos haluat laskea oman yrityksesi kustannuksen ilman tarjouspyyntöjä tai puhelinsoittoja, kokeile Täsmän hintalaskuria - saat selkeän hinnan muutamassa minuutissa.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä lakisääteinen työterveyshuolto maksaa per työntekijä? Lakisääteinen työterveyshuollon todelliset kustannukset voivat olla mitä vain 100 eurosta 1000 euroon per työntekijä vuodessa ennen Kelan korvauksia. Hintaan vaikuttavat mm. työpaikalla esiintyvät altisteet, palveluntarjoajan lakisääteiseen sopimukseen sisällyttämät palvelut ja monet muut tekijät. Juuri tästä syystä asiat on tärkeää selvittää huolellisesti etukäteen!

Korvaako Kela työterveyshuollon kustannukset? Kela korvaa lakisääteisistä, työterveyshuollossa tehdyistä toimista 60 % ja vapaaehtoisesta sairaanhoidosta 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Korvaus haetaan jälkikäteen tilikauden päätyttyä.

Mitä piilokustannuksia työterveyshuollossa voi olla? Yleisimpiä yllätyksiä ovat käyntimaksut perusmaksun päälle, lakisääteisten toimien tuottamat maksut, aloitusmaksut, laboratorio- ja tutkimuskulut sekä hallinnolliset maksut lausunnoista ja todistuksista.

Kannattaako valita kiinteähintainen vai käyntiperusteinen työterveys? Pk-yrityksille ja vain lakisääteistä työterveyttä tarvitseville kiinteähintainen malli on yleensä parempi valinta, koska budjetti pysyy ennustettavana. Käyntiperusteinen malli voi olla vapaaehtoisen sairaanhoidon kohdalla halvempi, mikäli työntekijät eivät sairasta.

Kuinka pitkä työterveyden sopimus yleensä on? Perinteiset palveluntarjoajat sitovat asiakkaan usein 2–3 vuoden sopimuksiin. Täsmän 1 sekunnin irtisanomisaika (asiakkaan puolelta) antaa yritykselle enemmän joustavuutta ja mahdollisuuden kilpailuttaa palvelu helpommin.

Lue täältä myös pidempi oppaamme työterveyspalveluiden valintaan. 

Sanna Kärsämänoja Viestintä- ja markkinointijohtaja, Täsmä Työterveys