Pitkät sairauslomat ovat monen työnantajan henkilöstöhuoli nro 1, eikä ihme: epävarmuus työkaverin voinnista, sijaisjärjestelyistä ja jatkon organisoimisesta painavat yrittäjän mieltä.
Kuitenkin useimmissa pk-yrityksissä sairauslomapäivistä 90 % liittyy lyhyisiin poissaolojaksoihin. Laskennallisesti ne rasittavat pienten ja keskisuurten yritysten taloutta merkittävästi enemmän kuin pitkät poissaolot.
Miten lyhyisiin sairauspoissaoloihin olisi hyvä suhtautua? Miten niitä ennaltaehkäistään? Lue vinkit tästä!
Miksi myös lyhyistä poissaoloista kannattaa kiinnostua?
Milloin on syytä huolestua?
Jokaisessa yrityksessä sairastetaan. Ohimenevät flunssat, mahataudit ja muut vaivat kuuluvat elämään, eikä niiltä voida koskaan täysin välttyä. Ne myös tarttuvat työntekijästä toiseen, jolloin epidemia näkyy lyhyiden poissaolojen kasvuna.
Muutamaa muuttujaa kannattaa kuitenkin poissaoloissa seurata. Tässä niistä tärkeimmät:
Myös työterveyshuollon toimimattomien käytäntöjen vuoksi voi lyhyistä sairauslomajaksoista kertyä runsaasti poissaolopäiviä. Jos sairauslomien määrä jää pysyvästi korkealle tasolle palveluntarjoajan vaihtamisen jälkeen, voi olla paikallaan selvitellä, vastaavatko palvelut ylipäätään yrityksen tarpeita.
Miten lyhyiden sairauslomien määrä saadaan pienenemään?
Lyhyitä sairauspoissaoloja voidaan ehkäistä useammalla eri tavalla, joista osa liittyy sairastamisen syihin, osa työpaikan käytäntöihin – ja osa taas sairastuneen työntekijän hoitoon työterveyshuollossa.
1. Infektioiden torjunta
Tautien tarttumista ehkäisemällä ehkäistään myös poissaoloja. Esimerkiksi käsihygieniasta huolehtiminen, influenssarokotukset ja se, ettei muita tulla tartuttamaan työpaikalle, vähentävät poissaolojen kokonaismäärää.
Sairauspoissaolo on välttämätön, jos työssäolo hidastaa työntekijän toipumista tai vaarantaa muiden terveyttä ja työturvallisuutta. Tämä on hyvä pitää mielessä myös infektioiden kohdalla.
2. Avoin keskustelu
Kun työntekijän ja esihenkilön keskusteluyhteys on mutkaton, eivät harmin aiheet pääse muhimaan kokoaan suuremmiksi. Viimeistään poissaolojen määrän kasvaessa on hyvä istua alas juttelemaan siitä, voitaisiinko niille tehdä yhdessä jotakin.
Keskusteluiden myötä voi nousta esiin myös osaamiseen, ilmapiirin tai työjärjestelyihin liittyviä ongelmia, joihin puuttuminen auttaisi koko työyhteisöä.
Esihenkilön ja työntekijän välinen luottamuksen ilmapiiri heijastuu useimmiten suoraan tuottavuuteen. Sitä ei voida rakentaa ulkopuolelta, kuten työterveyshuollosta, vaan aloitteen on tultava yrityksen johdosta.
Omailmoituskäytäntö
Omailmoituskäytäntö tarkoittaa sopimusta siitä, että työntekijä voi sairastuttuaan olla ilman lääkärintodistusta poissa tietyn määrän päiviä, yleensä 1–5 vrk. Tällöin poissaolosta ilmoitetaan viipymättä omalle esihenkilölle.
Selkeästi raamitettuna ja tarkasti viestittyna omailmoituskäytäntö voi vähentää lyhyiden sairauspoissaolojen määrää. Se kuitenkin edellyttää vahvaa luottamusta ja toimivaa kommunikaatiota työnantajan ja työntekijän välillä.
3. Toimiva työterveyshuolto
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon liitetty vapaaehtoinen sairaanhoito nopeuttaa hoitoon pääsyä, jos esimerkiksi julkinen terveydenhuolto paikkakunnalla ei kykene tarjoamaan aikoja samalle päivälle.
Täsmällä on havaittu, että ilman ajanvarausta toimiva Omatäsmä-chat-palvelumme vähentää sairauspoissaolojen kokonaismäärää useimmissa yrityksissä.
Täsmän asiakkaat saavat chatissa avun jo samana arkipäivänä, eikä työntekijän tarvitse odottaa vapaata vastaanottoaikaa päästäkseen lääkärin juttusille. Vaivasta on myös helppoa palata keskustelemaan seuraavana päivänä, jolloin voidaan arvioida työkyvyttömyys tilannekohtaisesti uudelleen.
Valtaosa työikäisten vaivoista voidaan jo hoitaa etänä, eikä erillistä vastaanottokäyntiä tällöin tarvita lainkaan.
-
Jos Täsmän mutkaton työterveysmalli kiinnostaa, ota yhteyttä tai testaa hintalaskuriamme!