Mitä lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu, mitä ei? Milloin lakisääteinen työterveys on järjestettävä työntekijöille? Mitä lakisääteinen työterveyshuolto maksaa?
Tästä artikkelista löydät vastaukset näihin ja moniin muihin yrittäjien kysymyksiin.
Milloin työterveyshuolto on järjestettävä?
Yksinyrittäjää laki ei velvoita järjestämään itselleen työterveyshuoltoa. Moni siitä toki hyötyisi: kun yrityksen tuotto lepää yhden henkilön harteilla, olisi harteista hyvä syy pitää erityisen hyvää huolta.
Työterveyshuolto on viimeistään järjestettävä, kun on aika palkata ensimmäinen työntekijä.
Tämä on tehtävä, oli palkollinen sitten osa- tai määräaikainen työntekijä tai vaikka perheenjäsen. Lakisääteinen työterveyshuolto on siis yksiselitteisesti järjestettävä myös firman kesäapulaiseksi tulevalle veljenpojalle.
Myös tilaajavastuuraportti saattaa edellyttää selvitystä työterveyshuollosta, myös yksinyrittäjältä.
Miksi työterveyshuolto tarvitaan?
Lakisääteisen työterveyshuollon ensisijainen tavoite on, ettei kukaan sairastuisi työstään. Siksi se keskittyy erityisesti työn terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen.
Työntekijän lisäksi myös työnantaja hyötyy ennaltaehkäisystä. Hyvinvoiva työntekijä sairastaa todennäköisesti vähemmän ja huolehtii tehtävistään hyvin.
Mitä tapahtuu, jos ei järjestä työterveyttä?
Jos työterveyshuollon järjestäminen pääsee yrittäjältä kokonaan unohtumaan, on seurauksena työsuojeluviranomaisen puuttuminen asiaan – ja mahdollinen sakkorangaistus.
Laiminlyönnin kylkiäisenä voi saada myös huonon maineen työntekijöiden ja asiakkaiden keskuudessa sekä joutua selvittelemään oikeusteitse vastuita, mikäli työntekijä sairastuu työperäisesti.
Lakisääteisen työterveyshuollon ei tarvitse maksaa maltaita, ja kiinteällä sopimuksella kustannukset ovat tiedossa etukäteen.
Mitä lakisääteiseen työterveyteen kuuluu?
Välillä työntekijöillä – ja jopa työnantajalla itsellään – voi olla epäselvyyttä siitä, mitä pakolliseen, lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu.
Mielikuvia saattaa sekoittaa myös se, että osa palveluntarjoajista sisällyttää lakisääteisen työterveyshuollon paketteihinsa lisäpalveluita, joita laki ei todellisuudessa edellytä.
Palvelusisällöt kannattaakin sopimusvaiheessa käydä läpi huolellisesti.
Lakisääteisen työterveyshuollon sisältö:
1. Työpaikkaselvitykset ja toimintasuunnitelma
Työpaikkaselvityksessä arvioidaan, minkälaisia vaaroja, haittoja ja kuormitustekijöitä työ sisältää. Toimintasuunnitelma tehdään työpaikkaselvityksen pohjalta. Siihen kirjataan mm. työterveyshuollon tavoitteet ja toimenpiteet.
Lisäksi toimintasuunnitelma sisältää tiedot lakisääteisen työterveyshuollon palveluista ja mahdollisesta vapaaehtoisesta sairaanhoitopalvelusta.
2. Lakisääteiset terveystarkastukset
Jos työntekijällä on työssään erityinen sairastumisen vaara tai työ sisältää terveysriskejä, järjestetään työntekijöille säännöllinen terveystarkastus. Tarkastusten tarve, sisältö ja tiheys määritellään työpaikkaselvityksessä.
Lakisääteiset työterveystarkastukset ovat pakollisia – sekä työnantajalle järjestää että työntekijöille osallistua.
3. Työkykyarviot ja työkykyasioiden selvittely
Työkykyongelmissa ja työkyvyn menettämisen uhatessa on syytä tehdä työkykytarkastus. Aloite tarkastukseen voi tulla useampaa eri reittiä. Kyseessä voi olla esimerkiksi:
- työnantajan pyytämä työkykyarvio
- työntekijän pyytämä kuormitusarvio
- Kelan 90 pv työkykyarvio
- työkyky- ja kuntoutustarveselvitys pitkittyneessä sairastelussa
- työperäisen sairastumisen arvio.
4. Varhaisen tuen mallin luominen
Varhaisen tuen mallilla puututaan työntekijän työkyvyn vaarantumiseen. Se tavoitteena on työkyvyn palauttaminen. Malli toimii myös johtamisen puolueettomana apuvälineenä.
5. Päihdeohjelman luominen
Päihdeohjelmassa kuvataan ehkäisevän päihdetyön ja hoitoonohjauksen toimenpiteet ja menettelytavat.
6. Kela-korvaushakemusten laatiminen
Työnantaja saa työterveyshuollosta Kela-korvausta, kun korvausehdot täyttyvät. Työterveyshuolto laatii korvaushakemukset tilikauden päätyttyä.
7. Jatkuva neuvonta ja ohjaus
Työterveyshuolto neuvoo, opastaa ja ohjaa työnantajaa esimerkiksi:
- työn terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa
- työkykykyyn liittyvissä kysymyksissä
- työterveyteen liittyvissä työsuhdejuridisissa ongelmatilanteissa.
8. Laissa määritellyt tutkimukset
Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää myös säädöksissä pakollisiksi määrätyt laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä kliinisfysiologiset tutkimukset.
Kun sopimusta tehdään, nämä voidaan sopia palveluntarjoajan kanssa joko erikseen laskutettaviksi tai sopimushintaan sisältyviksi.
Pakollisia tutkimuksia tehdään esimerkiksi työkyvyn arvioimiseksi tai altisteiden vuoksi. Altisteita voivat olla mm. melu, kemikaalit, pöly tai poikkeukselliset lämpöolot.
9. Vuosittainen tilannekartoitus ja yhteistyön arviointi.
Vuosittain työnantaja ja työterveyshuolto kartoittavat yhdessä, kuinka työterveyden yhteispeli sujuu, ja onko onko sopimusta tarpeen muokata.
Mitä lakisääteiseen työterveyshuoltoon ei kuulu?
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon eivät kuulu:
- työnantajalle vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut, eli esimerkiksi lääkärin tai työterveyshoitajan vastaanotto, kun sairastuminen ei ole työperäistä
- muut kuin säädöksissä pakollisiksi määrätyt tutkimukset.
Pakollisia tutkimuksia ovat mm. altisteisiin tai työkyvyn arvioimiseen liittyvät laboratorio- tai kuvantamistutkimukset. Nämä tutkimukset laskutetaan yleensä erikseen työnantajalta.
Lakisääteiseen sopimukseen eivät siis kuulu esim. käynnit lääkärillä, jos syynä on tavallinen vatsatauti tai flunssa. Työnantaja voi toki vapaaehtoisesti laajentaa sopimusta koskemaan myös käyntejä, mutta laki ei häntä siihen velvoita.
Jotkut yritykset tarjoavat työntekijöilleen myös sairauskuluvakuutuksen, josta käynnit maksetaan.
Jos työaikana sattuu tapaturma, työntekijä voi etsiytyä yrityksen pakollisen tapaturmavakuutuksen varassa mille tahansa palveluntarjoajalle.
Voiko lakisääteistä sopimusta laajentaa?
Mikäli työnantaja haluaa, hän voi sopia työterveyshuollon kanssa vapaaehtoisista palveluista, kuten työterveyteen painottuvasta sairaanhoidosta.
Meillä Täsmällä myös sairaanhoidon saa kiinteään pakettihintaan, jolloin kulut pysyvät hallinnassa ja ennakoitavina.
Sairaudenhoidon tasoja on eri palveluntarjoajilla erilaisia, etävastaanotosta laajempiin palvelukokonaisuuksiin. Kattavimpiin kokonaisuuksiin kuuluvat myös esimerkiksi magneettitutkimukset ja psykoterapiapalvelut.
Myös vakuutuksella voi täydentää työterveyssopimusta.
Lakisääteinen työterveys Täsmän tapaan
Täsmä Työterveys perustettiin, koska halusimme tehdä työterveydestä selkeää, kustannustehokasta ja työntekijän lisäksi myös yrittäjän tarpeita huomioivaa.
Kanssamme voit luottaa siihen, että:
- kulut ovat ennakoitavissa
- emme myy väkisin lisäpalveluita, joita sinä tai työntekijäsi ette kaipaa
- keskitymme vain oikeasti vaikuttaviin toimiin
- työntekijäsi saavat nopeasti apua työkykyongelmiinsa
- tavoitat meidät aina mutkattomasti
- saat henkilökohtaista ja hyvää palvelua, oli yrityksesi pieni tai suuri
- tulemme omaan toimipisteeseenne tekemään esimerkiksi terveystarkastukset.
Jäikö sinua askarruttamaan jokin, tai haluatko meiltä tarjouksen? Lähetä viesti tai soita: 020 7424 060