Digitaalinen työterveyshuolto: miten se toimii ja kenelle sopii

Digitaalinen työterveyshuolto on käsitteenä hankala: nykyään kaikki alan toimijat myyvät sitä muodossa tai toisessa, mutta jokaisella kokonaisuus on hieman erilainen. Tästä seuraa, että myös tarjousten kilpailuttaminen tuottaa usein vaikeuksia.

Käytännön kysymykset kannattaa selvittää viimeistään ennen sopimuksen allekirjoittamista:

• Riittääkö etäpalvelu alallanne lakisääteiseksi työterveydeksi?

• Milloin työntekijä on pakko lähettää fyysiselle vastaanotolle?

• Saadaanko digitaalisesta työterveyshuollon sairaanhoidosta irti se, mitä halutaan, vai onko se käytännössä vain asiakaspalvelu ajanvaraustarpeisiin?

Mitä digitaalinen työterveyshuolto tarkoittaa käytännössä?

Täsmällä digitaalinen työterveyshuolto tarkoittaa, että sekä lakisääteiset palvelut että vapaaehtoinen sairaanhoitopalvelu tarjotaan asiakkaille pitkälti etäkanavien kautta.

Täsmän sairaanhoitopalveluissa yhteydenotto alkaa aina OmaTäsmä-chatista. Siellä lääkäri (tai flunssa- ja vatsatautitapauksissa hoitaja) auttaa suoraan ilman ajanvarausta.

Yli 80 % työikäisten vaivoista hoituu täysin etänä. Tarvittaessa potilas ohjataan vastaanotolle joko Täsmän lääkäriasemalle tai julkiseen terveydenhuoltoon sen mukaan, sisältyvätkö lähikäynnit työnantajan sopimukseen.

Jos toisaalta lakisääteisiin toimiin tarvitaan lähiasiointia, tulemme hoitamaan ne yritykseen paikan päälle.

YritysTäsmä-alustassa työnantajapuolen on helppo hoitaa työterveysasiat tietoturvallisesti. Sen kautta työnantaja voi myös esimerkiksi poistaa lähteneitä työntekijöitä työterveyspoolista suoraan ja välttyä siten turhalta lisälaskutukselta. 

Täsmän digitaalisissa palveluissa kyse ei siis ole pelkästä ajanvaraussovelluksesta, vaan siitä, miten koko hoitopolku on järjestetty. Erityistä meillä on myös se, että hoitopolusta vastaavat alusta loppuun kokeneet hoitajat ja lääkärit, jotka ovat saaneet koulutuksen potilaiden etähoitoon.

Mitä etäkanavissa voidaan hoitaa?

Suurin osa tavallisista sairaanhoidon tilanteista hoituu etänä ilman mitään ongelmaa:

• hengitystieinfektiot, virtsatieinfektiot, iho-oireet
• reseptien uusiminen
• sairauslomatodistukset ja lyhyet poissaolot
• tuki- ja liikuntaelinvaivat, joihin ei liity tapaturmaa
• jaksaminen, mieliala, uni ja stressiin liittyvät asiat
• erikoislääkärikonsultaatiot työkyvyn selvittämiseksi

Tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia etävastaanotolla käsitellyistä asioista saadaan hoidettua ilman fyysistä käyntiä. Jo vuonna 2022 noin puolet kaikista työterveyshuollon asioinneista toteutui etänä.

Fyysinen vastaanotto tarvitaan, kun:

• pitää tehdä laboratoriotutkimuksia tai ottaa vaikkapa magneettikuva
• kyseessä on tapaturma
• terveystarkastus vaatii fyysistä mittausta tai testausta
• lääkäri arvioi, että oireet edellyttävät kliinistä tutkimusta

Hyvässä digitaalisessa työterveysmallissa tämä ohjaus tapahtuu sujuvasti: etävastaanotto arvioi tilanteen ja lähettää tarvittaessa lähikäynnille sen mukaan, mitä työnantajan kanssa on sovittu. Ketään ei jätetä yksin tilanteen kanssa.

Kela-korvaukset ja digitaalinen työterveys

Tässä kohtaa moni työnantaja epäröi. Korvataanko etäkäynnit samoin kuin fyysiset käynnit?

Kelan ohjeiden mukaan etäpalveluna annetut sekä ehkäisevän työterveyshuollon (KL I) että sairaanhoidon (KL II) palvelut oikeuttavat Kela-korvaukseen samoin kuin perinteiset käynnit. Kela korvaa tällä hetkellä 60 prosenttia lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista.

Työnantaja ei siis menetä Kela-korvauksia siirtymällä digitaaliseen malliin. Korvauslogiikka on sama, palvelukanava vain muuttuu.

Kelan ehto palveluiden korvattavuudelle

Kela edellyttää, että yritykselle on tehty hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen työpaikkaselvitys ennen kuin korvauksia voidaan maksaa.

Tämä selvitys voidaan nykyään tehdä myös etänä. Se on siis peruste koko korvausjärjestelmälle, ei pelkästään yksittäisille käynneille, koskee yhtä lailla sekä digitaalista että perinteistä työterveyshuoltoa.

Kenelle digitaalinen työterveys sopii?

Digitaalinen työterveys ei ole kompromissi. Se on monelle yritykselle parempi vaihtoehto kuin perinteinen malli, jossa käynnit sidotaan yhteen toimipisteeseen.

Työterveyden hoitaminen digikanavissa sopii erityisesti:

Hajautetuille tiimeille. Jos henkilöstö työskentelee eri paikkakunnilla tai etänä, yhden toimipisteen työterveys tarkoittaa käytännössä sitä, että osa henkilöstöstä jää palvelun ulkopuolelle tai palvelutaso vaihtelee työskentelypaikkakunnan mukaan. Digitaalisessa mallissa kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa.

Pienille yrityksille. Kun henkilöstöä on alle 20, on työnantajallakin usein erityinen tarve pitää kustannukset kurissa ja ihmiset työn ääressä ilman jonotusta tai pompottelua luukulta toiselle.

Sairauskuluvakuutuksen kainaloon. Digityöterveys toimii luontevasti sairauskuluvakuutuksen rinnalla. Kun henkilöstöllä on vakuutus, kannattaa määritellä selkeästi, mitkä palvelut kuuluvat vakuutukseen ja mitkä työterveyshuoltoon.

Yksi toimiva malli on pitää digipalvelut työterveyshuollossa ja ohjata käynnit vakuutuksen piiriin, erityisesti silloin kun työteveyshuollon palvelut ovat kiinteähintaisia.

Asiantuntijaorganisaatioille. Kun työ tapahtuu tietokoneen ääressä, etävastaanotto on luonteva tapa hoitaa terveysasiat. Ei tarvita puolipäivän poissaoloja lääkärikäyntiä varten.

Yrityksille, joissa on paljon matkustusta. Ulkomailla tai jatkuvasti liikkeellä olevat työntekijät voivat käyttää palvelua mistä tahansa.

Mitä digitaalinen työterveys maksaa ja mitä saat rahoillasi?

Hinta on asia, josta alan kaikki palveluntuottajat eivät mielellään puhu suoraan. Sivuilla on tarjolla lomakkeita, tarjouspyyntöjä, yksikköhintoja ja "räätälöityjä ratkaisuja". Kokonaishintaa tai edes esimerkkiä vuotuisesta hintatasosta voi kuitenkin olla todella vaikeaa saada selville.

Tämä ei ole sattumaa.

Tyypillinen hintataso

Työterveyshuollon kustannukset koostuvat kahdesta osasta:

1. Lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (KL I) on pakollinen kaikille työnantajille. Hinta perustuu yleensä henkilömäärään ja työn seurattaviin riskitekijöihin.
2. Sairaanhoito (KL II) on vapaaehtoinen ja kattaa esimerkiksi etäsairaanhoidon ja/tai lääkärikäynnit sairaustapauksissa.

Täsmän hintalaskurista näet oman yrityksesi kustannuksen suoraan ilman tarjouspyyntökierrosta.

Piilokulut, joita kannattaa varoa

Näitä kustannuksia voi olla vaikeaa huomata:

• minimiveloitukset pienille yrityksille (vaikka käyntejä ei tulisi)
• pitkät sopimusajat tai pitkä irtisanomisaika (irtautuminen on kallista)
• lisämaksut palveluista, joiden on oletettu kuuluvan pakettiin
• hallinnolliset maksut, palvelumaksut, Kanta-maksut, toimistomaksut

Digitaalisessa, kiinteähintaisessa Täsmän mallissa näitä yllätyksiä ei tule. Kun hinta on läpinäkyvä, työnantaja tietää etukäteen, mitä maksaa.

Digitaalinen työterveys ei tarkoita huonompaa hoitoa

Tämä on yleisin harhaluulo, ja se kannattaa purkaa suoraan.

Etänä potilas kertoo oireensa, lääkäri tekee arvion ja hoitosuunnitelman ja tarvittaessa ohjaa eteenpäin – aivan, kuten lähikäynnilläkin.

Mitä tutkimukset sanovat?

Työterveyshuollon etäpalveluita käsittelevän tutkimuksen mukaan etävastaanotoilla 94 prosenttia potilaiden asioista kyettiin hoitamaan etäyhteyden avulla. Vain 6 prosenttia ohjattiin fyysiselle vastaanotolle. Tyytyväisyys etäpalveluihin on ollut korkea sekä potilaiden että lääkäreiden näkökulmasta.

Lisäksi etävastaanotto madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon. Kun lääkäriin pääsee saman päivän aikana puhelimen sovelluksella tai tietokoneella, pienet vaivat hoidetaan ennen kuin ne kasvavat isoiksi. Tämä on työnantajan kannalta parempi tilanne kuin se, että työntekijä lykkää käyntiä viikolla viikon jälkeen.

Onnistuuko lakisääteinen työterveys digitaalisena palveluna?

Kyllä. Työterveyshuoltolaki ei määrittele, missä kanavassa palvelut pitää tuottaa. Se määrittelee, mitä palveluita pitää olla saatavilla.

Lakisääteinen työterveys (KL I) sisältää:

• työpaikkaselvityksen
• toimintasuunnitelman
• terveystarkastukset tarvittaessa
• tiedon antamisen, neuvonnan ja ohjauksen
• työkyvyn seurannan ja varhaisen tuen

Kaikki nämä voidaan toteuttaa digitaalisesti. Kelan korvausohjeistus vahvistaa tämän nimenomaisesti.

Työnantaja, joka järjestää lakisääteisen työterveyshuollon digitaalisesti, täyttää velvollisuutensa täysimääräisesti. Erillisiä lähikäyntejä ei tarvita lain kirjaimen täyttämiseksi. 

Miten valita digitaalinen työterveyskumppani?

Kaikki digitaaliset työterveystarjoajat eivät ole samanlaisia.

Eroja on esimerkiksi siinä, ohjautuvatko työntekijät digikanavissa kenen tahansa juttusille vai onko kyseessä juuri työkykyasioita ymmärtävä, kokenut lääkäri. Jälkimmäinen osaa arvioida perusteellisemmin esimerkiksi sairausloman tarvetta.

Olennaista on myös tietää, onko digipalvelu työterveyshuollolle ensisijaisesti portti lähipalveluihin vai pyritäänkö potilasta aidosti auttamaan etävastaanotolla.

Laskutus voi vaihdella merkittävästi. Käyntiperusteinen sairaanhoidon laskutus voi paisua myös digipalveluissa, esimerkiksi flunssakaudella.

Lisäksi lakisääteisessä työterveyshuollossa digipalvelu voi johtaa erikoislääkärikonsultaatioihin, jotka laskutetaan erikseen, ellei hinnoittelu ole kiinteä.

Vähintään näitä kannattaa kysyä ennen sopimuksen allekirjoittamista:

1. Onko palveluntarjoajalla Valviran hyväksyntä? Tämä on perusvaatimus. Ilman sitä palvelut eivät ole virallista työterveyshuoltoa eivätkä Kela-korvattavia.
2. Miten hoitopolku toimii, kun etävastaanotto ei riitä? Hyvä kumppani kertoo selkeästi, miten ohjaus fyysiselle vastaanotolle tapahtuu ja kenen vastuulla se on.
3. Onko hinta kiinteä vai käyntikohtainen? Kiinteä hinta suojaa yllätyksiltä. Käyntikohtainen malli voi tulla kalliiksi, jos henkilöstö käyttää palvelua aktiivisesti.
4. Kuinka nopeasti lääkäriin pääsee? Digitaalisen mallin lupaus on nopea pääsy hoitoon. Jos jonotusaika on useita päiviä tai aika pitää varata erikseen, etu katoaa.
5. Kuinka pitkä sopimus on? Lyhyet sopimukset ja lyhyt irtisanomisaika kertovat luottamuksesta omaan palveluun. 

Täsmän malli: Kiinteä hinta, lyhyt sopimus, suora yhteys lääkäriin. Lue lisää tai katso hintalaskuri.

Yhteenveto: digitaalinen työterveys pähkinänkuoressa

Digitaalinen työterveyshuolto on täysipainoinen, lakisääteisen työterveyshuollon vaatimukset täyttävä tapa järjestää henkilöstön terveydenhuolto. Se ei ole kompromissi eikä halvempi versio oikeasta työterveyden. Se on eri kanava samaan palveluun.

Kelan korvauslogiikka on sama kuin perinteisessä mallissa. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia etävastaanotolla käsitellyistä asioista saadaan hoidettua ilman fyysistä käyntiä. Vuonna 2022 jo noin puolet kaikista työterveyshuollon asioinneista toteutui etänä.

Oleellisin kysymys ei ole "digitaalinen vai perinteinen", vaan "sopiiko tämä henkilöstöllemme ja työmme luonteelle?" Useimmille pk-yrityksille vastaus on selvä kyllä.

Tärkeimmät muistettavat asiat:

• Digitaalinen työterveys täyttää lakisääteisen velvoitteen täysimääräisesti.
• Digitaalinen palvelu on yleensä edullisempi (tai ainakin sen tulisi olla) kuin lähipalvelu.
• Kela korvaa etäpalvelut samoin kuin fyysiset käynnit.
• Pienelle yritykselle kiinteähintainen malli on ennustettavampi kuin isojen toimijoiden käyntikohtainen laskutus.
• Hajautetulle tiimille digitaalinen malli on usein ainoa järkevä vaihtoehto.

Haluatko tietää, mitä digitaalinen työterveys maksaisi juuri teidän yrityksellenne? Kokeile hintalaskuria tai ota yhteyttä työterveyshoitajaan. 

------------

Työnantajan yleisimmät kysymykset digitaalisesta työterveydestä

Jääkö porukka liian helposti pois töistä, jos sairauslomaa saa etänä?

Ei jää. Edellytys on, että chatissa vastaa työterveysalaan perehtynyt ammattilainen, joka osaa tunnistaa aidon sairauslomatarpeen. Matala kynnys hakeutua hoitoon ei tarkoita matalaa kynnystä saada sairauslomaa.

Pitenevätkö sairauslomat etävastaanotolla?

Eivät. Päin vastoin: etävastaanotolla tilanne on nopea arvioida vaikka päivittäin uudelleen. Tämä tarkoittaa, että lääkärin ei tarvitse kirjoittaa "varmuuden vuoksi" pidempää sairauslomaa. Lyhyempi, tarkempi arvio on parempi sekä työntekijälle että työnantajalle.

Kasvaako sairauslomien kokonaismäärä?

Ei. Useimmat yritykset raportoivat sairauslomien kokonaismäärän pikemminkin vähentyneen digitaaliseen malliin siirtymisen jälkeen. Kun hoitoon pääsee helposti ja nopeasti, pienet vaivat hoidetaan ennen kuin ne kasvavat pitkiksi poissaoloiksi.

Voivatko kustannukset karata etäpalvelussa?

Voivat, jos malli on käyntikohtainen. Etäpalvelut ovat niin helppoja käyttää, että käyntimäärät voivat kasvaa. Enemmän käyntejä tarkoittaa enemmän laskua.

Täsmän kiinteähintaisella mallilla näin ei käy. Hinta pysyy samana riippumatta siitä, kuinka usein henkilöstö käyttää palvelua. Työnantaja tietää etukäteen, mitä maksaa.

Unohtuvatko työpaikan erityistarpeet etäpalvelussa?

Kyse ei ole niinkään palvelukanavasta kuin yhteistyön laadusta. Jos toimija ei tunne työpaikkaa, työn vaatimukset jäävät huomioimatta kanavasta riippumatta.

Täsmällä on kunnia-asia, että työterveyshoitaja tuntee asiakasyrityksensä. Työpaikkaselvitys tehdään huolella, ja se päivitetään kun työn luonne muuttuu. Digitaalinen kanava ei tarkoita etäistä suhdetta.