Sairauspoissaolon omailmoituskäytäntö vähentää poissaoloihin liittyvää byrokratiaa, säästää kuluja ja usein myös johtaa sairauspoissaolojen parempaan hallintaan. Lue blogistamme, miksi ja miten omailmoituskäytäntö kannattaa ottaa käyttöön!
Mikä on omailmoituskäytäntö?
Omailmoituskäytäntö tarkoittaa, että työntekijä voi ilmoittaa sairauspoissaolon suoraan esihenkilölleen, eikä poissaolosta vaadita lääkärin tai hoitajan kirjoittamaa todistusta.
Käytäntö yksityiskohtineen sovitaan etukäteen, ja sitä sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin.
Millaisiin tilanteisiin omailmoitus sopii?
Omailmoituskäytäntö sopii tilanteisiin, joissa sairastuminen on äkillistä ja lyhytaikaista. Valtaosa työikäisten sairauspoissaoloista johtuukin juuri itsestään nopeasti paranevista vaivoista, joita ovat esimerkiksi:
- flunssat
- vatsataudit
- lapsen sairastuminen
- aiemmin diagnosoitu ja hoidossa oleva migreeni.
Mitä hyötyä omailmoituksesta on?
Työnantajalle:
- Lyhyiden poissaolojen keskimääräinen kesto tavallisesti lyhenee.
- Poissaolojen hallinta selkeytyy ja niiden syistä muodostuu usein selkeämpi kuva.
- Työntekijöiden sitoutuneisuus voi kasvaa.
- Työterveyshuollon kustannukset pienenevät (jos laskutus perustuu käytettyjen palveluiden määrään).
Työntekijälle:
- Sairaana ei tarvitse hakeutua lääkärin juttusille, vaan voi keskittyä lepäämään.
- Kokemus työnantajan luottamuksesta tukee työkykyä ja avointa keskustelua.
Omailmoittamiseen liittyviä huolia
Työnantajat pohtivat usein, jäävätkö työntekijät matalammalla kynnyksellä pois töistä väärin perustein, kun omailmoituskäytäntö otetaan käyttöön.
Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tutulle esihenkilölle on korkeampi kynnys ilmoittaa perusteeton poissaolo kuin työterveyden ammattilaiselle.
Työntekijät taas murehtivat tavallisimmin sitä, jääkö lääketieteellisen avun saaminen vaillinaiseksi, jos ollaan poissa omalla ilmoituksella.
On kuitekin tärkeää pitää mielessä, että omailmoitus on suunniteltu lyhytaikaisiin ja arkipäiväisiin sairastumisiin, kuten flunssaan. Näissä tapauksissa lääkäriltäkään harvoin tarvitaan syvällistä lääketieteellistä hoitoa: yleensä paras parannuskeino on lepo, ja vasta tilanteen mahdollisesti pahentuessa hakeudutaan tarkempiin tutkimuksiin.
Jos vaiva tuottaa kovaa kipua tai vaikuttaa voimakkaasti yleisvointiin, on joka tapauksessa hankkiuduttava ammattilaisen juttusille. Tätä mahdollisuutta omailmoituskäytäntö ei työntekijältä mitenkään rajaa pois.
Miten käytäntö otetaan käyttöön?
Sairauspoissaolojen omailmoitus voidaan ottaa aluksi käyttöön määräajaksi ja kokeilla, miten se vaikuttaa työyhteisöön. Useimmiten käytäntöä päädytään jatkamaan.
Täsmän asiakkaana saat aina työterveyshoitajan apua omailmoituskäytännön suunnitteluun ja käyttöönottoon.
Rajaukset sovittava etukäteen
Omailmoituskäytäntöön on hyvä sopia jo ennalta rajaukset. Etukäteen päätettyihin rajauksiin esihenkilön on turvallista nojata esimerkiksi ristiriitatilanteessa, ja ne auttavat myös hahmottamaan, milloin työnantajan kannattaa kysyä lisäohjeita työterveyshuollosta.
Edellä mainittujen sairauspäivien määrän lisäksi voidaan rajata esimerkiksi:
- omailmoitteisten poissaolojen ajankohtaa: työnantaja voi vaatia sairauspoissaolotodistusta, mikäli poissaolo osuu loma-ajalle, vapaiden yhteyteen tai lääkärin kirjoittaman sairausloman jatkoksi
- sairauksia, joiden vuoksi omalla ilmoituksella voidaan olla pois
- omailmoitteisten poissaolojen määrää: jos poissaoloja kertyy tietty määrä tietyssä ajassa, vaaditaan todistus
- todettuun päihderiippuvuuteen liittyvien poissaolojen omailmoittamista.
Täsmän kanssa kaikki työterveyshuollon käytännöt omailmoituksesta työkykyasioiden käsittelyyn sujuvat mutkattomasti. Meidät saa helposti kiinni, eikä neuvonnasta, ohjauksesta ja avusta veloiteta erikseen, kun sopimus on kiinteähintainen.
Asiakkaaksemme pääset lähettämällä viestiä osoitteeseen myynti@tasma.fi – kokenut työterveyshoitaja käsittelee viestisi ja suosittelee yrityksellesi järkevästi mitoitettua yhteistyötä!
