Hintalaskuri

Yksinyrittäjän ei tarvitse järjestää itselleen työterveyshuoltoa, mutta heti, kun ensimmäinen työntekijä palkataan, on lakisääteiset työterveyspalvelut järjestettävä.

Kyllä, lakisääteinen työterveys tulee järjestää myös kesätyöntekijälle ja osa-aikaiselle.

Työterveyshuolto järjestetään tekemällä palvelusopimus työterveyspalveluiden tuottajan kanssa. Ota yhteyttä, jos haluat meiltä Täsmältä tarjouksen työterveyspalveluista!

Työterveyshuoltoa tarjoavat yritykset hinnoittelevat palvelunsa eri tavoin. Hinnoitteluun vaikuttavat mm. palvelun laajuus ja se, onko kyseessä kiinteähintainen vai suoriteperusteinen palvelu. Täsmän hinnat selvität parissa minuutissa laskurilla.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat mm:

• työpaikkaselvitykset
• toimintasuunnitelma
• lakisääteiset terveystarkastukset
• tietojen antaminen terveysvaaroista
• työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen.

Lue lakisääteisestä työterveyshuollosta lisää täältä.

Työnantajalla on oikeus saada tietää syy poissaololle selvittääkseen, onko syy poissaoloon oikeuttava, ja onko hänellä palkanmaksuvelvollisuus poissaolon ajalta.

On esimerkiksi tilanteita, joissa työntekijä kokee olevansa työkyvytön, vaikka hänellä ei ole diagnosoitu sairautta. Tämä syy näkyy työnantajalle poissaolotodistuksessa, mutta muita taustatietoja tai perusteluita ei ole mahdollista saada työterveyshuollosta ilman työntekijän suostumusta.

Lääkärintodistukseen kirjoitetaan ICD-koodi, josta työnantaja voi periaatteessa sairauden selvittää. Jos työntekijä ei anna esimerkiksi lupaa kirjata lääkärintodistukseen sairauden ICD-koodia, hän voi saada todistuksen myös ilman diagnoosia. Tällöin työnantajalla ei toisaalta ole velvollisuutta maksaa sairausajalta palkkaa.

Voi, aivan kuten lähivastaanotoltakin. Tavallisesti etänä kirjoitetaan hyvin lyhyitä poissaoloja, ja sairausloman pitkittyessä potilas ohjataan todennäköisesti lähivastaanotolle.

Kokemus on osoittanut, että ammattitaitoisten lääkäreiden toteuttamana etävastaanotto itse asiassa vähentää sairauspoissaoloja. Työntekijä pääsee hoitoon nopeasti, ja uusinta-arvio saadaan tehtyä matalalla kynnyksellä.

Työnantaja saa KELA-korvausta työterveyshuollon palveluista, jos:

• työterveyshuoltosopimus on tehty ja voimassa
• asianmukainen työpaikkaselvitys on tehty
• toimintasuunnitelma on tehty.

Korvauksen määrä on 50–60 % kustannuksista. Korvausmäärä riippuu palvelusta, ja sillä on KELA:n määrittelemä enimmäismäärä. Lue aiheesta lisää KELA:n sivuilta!

Kyllä, jos sairauspoissaololle on hyväksyttävä syy, eli sairaus, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden. Palkanmaksulle on kuitenkin määritelty enimmäisaika työehtosopimuksissa ja työsopimuslaissa.

Työntekijälle maksetaan palkkaa ainakin sairauspäivärahan omavastuuajalta, eli sairastumispäivä mukaan lukien 10 päivältä. Alan TES saattaa velvoittaa työnantajaa maksamaan palkkaa myös tätä pidemmältä ajalta.

Työnantaja voi hakea KELA:n sairauspäivärahaa 1+9 päivän omavastuuajan jälkeen, jos hän maksaa työntekijälleen sairausajalta palkkaa. Hakemuksen voit lähettää KELA:n sivuilta.

Työterveyshuoltoa tarjoavan yrityksen vaihtaminen on helppoa. Käytännössä vain otetaan yhteyttä uuteen palveluntuottajaan, tehdään sen kanssa uusi sopimus ja irtisanotaan aikaisempi.

Jos haluat vaihtaa palveluntuottajaksesi Täsmä Työterveyden tai kilpailuttaa palvelut, ota meihin yhteyttä!

Työterveyssopimusta on hyvä tarkastella kriittisesti muutaman vuoden välein ja jopa kilpailuttaa se uusiksi aika-ajoin.

Sopimuksesta riippuen uudet palvelut voi olla kannattavaa ottaa käyttöön jo irtisanomisaikana.

Esim. suoriteperusteisessa sopimuksessa kuukausimaksu on yleensä pieni, mutta kulut kasvavat nopeasti, mikäli joku sairastuu ja käyttää työterveyspalveluita siksi paljon. Jos suoriteperusteinen sopimus vaihdetaan toisen palveluntarjoajan kiinteähintaiseen, saatetaan mm. flunssakaudella säästää kuluja merkittävästi – siitäkin huolimatta, että kuukausimaksuissa on hetken päällekkäisyyttä.