Suoraan asiaan: kyllä, työterveyshuolto on pakollinen. Jos yrityksessäsi on yksikin palkattu työntekijä, sinulla on lakisääteinen velvollisuus järjestää hänelle ennaltaehkäisevä, lakisääteinen työterveyshuolto. Tämä koskee kaikkia työsuhteen muotoja: kokoaikaisia, osa-aikaisia, määräaikaisia ja myös Suomessa työskenteleviä ulkomaalaisia.
Pakollinen hankinta on kuitenkin vain työterveyshuollon lakisääteinen, ennaltaehkäisevä osuus. Sairaanhoito (kuten lääkärikäynnit sairastapauksissa) on vapaaehtoinen lisä. Työtapaturmien hoidon taas kattaa yleensä pakollinen tapaturmavakuutus.
Tässä artikkelissa käymme läpi täsmälleen sen, mitä laki vaatii, mitä Kela korvaa, mitä laiminlyönnistä seuraa ja miten velvollisuus käytännössä täytetään.
Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa jokaisen työnantajan järjestämään yrityksen kustannuksella ennaltaehkäisevän työterveyshuollon heti ensimmäisen työsuhteen alkaessa. Velvollisuus ei riipu yrityksen koosta, toimialasta tai siitä, onko kyseessä vakituinen vai määräaikainen työsuhde.
Pakollinen osa tunnetaan myös nimellä lakisääteinen työterveyshuolto. Joskus siihen viitataan termillä "KL I -toiminta", joka taas pohjautuu Kelan korvausluokkaan.
Lakisääteinen, ennalta ehkäisevä työterveyshuolto sisältää Työterveyslaitoksen mukaan vähintään seuraavat palvelut:
Sairaanhoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Esimerkiksi lääkärikäynnit sairastapauksissa, reseptit ja erikoislääkäripalvelut muodostavat erillisen, vapaaehtoisen kokonaisuuden (Kelan korvausluokka II), jonka työnantaja voi halutessaan tarjota henkilöstöetuna.
"Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen työntekijöille ei ole osa lakisääteistä työterveyshuoltoa, vaan sen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista." (Etelä-Suomen AVI, lakimies Anna Tiainen)
Monilla työnantajilla sekoittuvat lakisääteinen velvollisuus ja vapaaehtoinen sairaanhoito, ja osa palveluntarjoajista myös mielellään laajentaa lakisääteistä sopimusta sairaanhoidon puolelle.
Käytännön merkitys: Työnantaja, jolla on vain lakisääteinen paketti, täyttää lain vaatimukset. Sairaanhoitopalveluiden lisääminen taas on strateginen valinta, jolla voidaan nopeuttaa esimerkiksi työntekijöiden hoitoon pääsyä. Jotta valinta on aidosti työnantajalla, hänen täytyy tuntea tämä ero ennen sopimuksen laatimista.
Työterveyshuollon kustannukset eivät jää kokonaan työnantajan maksettaviksi. Kela korvaa osan kuluista vuosittain tilikauden päättymisen jälkeen haettavalla korvauksella. Lakisääteisestä osuudesta korvaus on yleensä 60 %.
Täältä löydät tarkempaa tietoa Kela-korvausten määristä ja ehdoista.
Tärkeä muutos vuoden 2026 alusta: Kela alkaa korvata työterveyshuollon kustannuksia jo työsopimuksen solmimishetkestä alkaen, ei enää vasta työn aloittamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi riskialojen alkutarkastukset, jotka on lain mukaan tehtävä ennen työn aloittamista, ovat nyt myös Kela-korvauksen piirissä.
Korvaukset haetaan takautuvasti tilikauden päättymisen jälkeen.
Laiminlyönti ei jää huomaamatta, eikä siitä selviä pelkällä varoituksella.
Työsuojeluviranomainen valvoo lakisääteisen työterveyshuollon järjestämistä. Jos tarkastuksessa havaitaan, ettei sopimusta ole, prosessi voi edetä uhkasakosta rikosilmoitukseen asti. Lisäksi puuttuva työterveyssopimus voi aiheuttaa vakuutusseuraamuksia.
Jos työterveyshuolto on jäänyt vahingossa yritykseltäsi järjestämättä, ole yhteydessä meihin. Laitetaan homma pikaisesti kuntoon!
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa 2020 entisen toimitusjohtajan 30 päiväsakon sakkorangaistukseen työterveyspalvelujen laiminlyönnistä. Kyseessä oli kaksi kassajärjestelmäalan yritystä, joissa lakisääteinen työterveyshuolto oli ollut järjestämättä usean vuoden ajan. Rikoshyödyt, eli säästetyt kustannukset, 2 317 euroa tuomittiin valtiolle menetetyiksi.
Merkittävää tapauksessa oli, että työnantajan ottamat vapaaehtoiset vakuutukset eivät korvanneet lakisääteistä järjestämisvelvoitetta eivätkä poistaneet teon rangaistavuutta.
Johtopäätös: Vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus ei korvaa lakisääteistä työterveyshuoltoa. Ne ovat eri asioita.
Ei ole. Yrittäjän oma työterveyshuolto on vapaaehtoinen.
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä: velvollisuus koskee työntekijöitä, ei yrittäjää itseään. Yksinyrittäjällä, jolla ei ole palkattua henkilökuntaa, ei ole lakisääteistä velvollisuutta hankkia itselleen mitään.
Silti yrittäjän kannattaa harkita omaa työterveyshuoltoa vakavasti. Kela korvaa yrittäjälle järjestetyn työterveyshuollon kustannuksia samaan tapaan kuin työnantajille, edellyttäen että yrittäjä on YEL- tai MYEL-vakuutettu, ja työterveyshuolto on järjestettävä, jos aikoo hankkia itselleen sairauskuluvakuutuksen yrityksen maksamana.
Lue täältä lisää yrittäjän työterveyshuollosta!
Velvollisuuden täyttäminen ei vaadi suuria toimia, mutta tietyt askeleet on otettava oikeassa järjestyksessä.
Työterveyspalvelut voi hankkia:
Laki edellyttää kirjallista sopimusta palveluntuottajan kanssa. Sopimuksessa kirjataan palvelujen laajuus ja sisältö.
Jos haluat pohtia sopimusta työterveyshoitajiemme kanssa, ota ihmeessä yhteyttä! Katsotaan, onko sopimuksenne varmasti teille sopiva.
Huomio sopimuksen pituudesta: Laki ei määrää sopimuksen vähimmäispituutta. Lyhyet sopimukset antavat joustoa, jos palveluntarjoajaan ei olla tyytyväisiä.
Kyllä. Laki ei tee eroa työsuhteen muodon tai pituuden perusteella. Myös tuntityöntekijälle, kesätyöntekijälle ja lyhyelle määräaikaiselle on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto.
Heti kun ensimmäinen työsuhde alkaa. Sopimuksen on oltava voimassa ennen kuin ensimmäinen työntekijä aloittaa.
Ei täysin vapaasti. Pakollisen sisältö määräytyy työn luonteen ja riskien mukaan. Mitä enemmän työssä on terveysvaaroja, sitä tarkempi seuranta vaaditaan. Esimerkiksi toimistotyössä minimivaatimukset ovat kevyemmät kuin fyysisessä tai kemikaalialtistukselle altistavassa työssä.
Ei. Kela korvaa enintään 60 % hyväksytyistä ehkäisevän työterveyshuollon kuluista, ja korvattavilla kuluilla on laskennallinen enimmäismäärä (492,50 €/työntekijä/vuosi vuoden 2025 tietojen mukaan). Enimmäismäärän ylittävistä kuluista ei makseta korvausta.
Kustannukset eivät ole peruste laiminlyönnille. Laki ei tunne taloudellista poikkeusta. Käytännössä pienimmillä yrityksillä lakisääteisen paketin kustannukset ovat maltilliset, ja Kela-korvauksen jälkeen nettokulu jää usein muutamiin kymmeniin euroihin per työntekijä vuodessa.
Täsmän hinnan voit laskea minuutissa hintalaskurilla.
Pakollinen työterveyshuolto ei ole monimutkainen asia, mutta sen laiminlyönti on vakava riski.
Tiivistys: Yksikin palkattu työntekijä = lakisääteinen velvollisuus. Ehkäisevä työterveyshuolto on pakollinen, sairaanhoito vapaaehtoinen. Kela korvaa 60 % ehkäisevän huollon kuluista. Laiminlyönnistä voi seurata sakkorangaistus.
Täsmä tarjoaa kiinteähintaisia lakisääteisiä työterveyshuoltopaketteja pk-yrityksille. Sopimukset ovat lyhyitä, hinnoittelu läpinäkyvää ja palvelu toimii sekä etänä että paikan päällä. Tutustu paketteihin ja laske hinta laskurilla.