Varhaisen tuen malli on yksi tärkeimmistä työkaluista, kun työkykyä pitää tukea tai sairauspoissaolot saada hallintaan. Kun työkykyhaasteisiin reagoidaan ajoissa, voidaan ehkäistä poissaolojen pitkittymistä, kuormituksen kasvua koko työporukassa ja viime kädessä myös työkyvyttömyyttä.
Ellei kyse ole äkillisestä sairastumisesta, työkyky heikkenee harvoin kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Usein ensimmäiset merkit näkyvät pieninä muutoksina työssä suoriutumisessa, jaksamisessa, käyttäytymisessä tai sairauspoissaoloissa. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä helpompaa on löytää ratkaisuja.
Varhainen puuttuminen ei ole työntekijän turhaa kontrollointia tai kyttäämistä. Se on osa hyvää johtamista, välittämistä ja työnantajan lakisääteistä velvollisuutta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja työkyvystä.
Tässä oppaassa käymme läpi:
Varhaisen tuen malli (tunnetaan myös nimillä varhaisen välittämisen malli, varhaisen puuttumisen malli tai aktiivisen tuen malli) tarkoittaa työpaikalla yhteisesti sovittuja toimintatapoja tilanteisiin, joissa työntekijän työkyky herättää huolta.
Toimintamalli laaditaan ja kirjataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Hyvin toimiva varhaisen tuen malli auttaa:
Varhaisen tuen mallista on eniten hyötyä, jos työpaikalla kyetään avoimeen vuorovaikutukseen, välit esihenkilön ja työntekijän kesken ovat luottamukselliset ja vaikeatkin asiat uskalletaan ottaa puheeksi ajoissa.
Työkykyongelmat eivät yleensä synny äkillisesti. Taustalla voivat olla:
1. työperäiset asiat, kuten liiallinen kuormitus, epäselvät työjärjestelyt, tunnistamaton osaamisvaje tai työyhteisön ristiriidat
2. yksilöä koskevat asiat, kuten terveydelliset haasteet tai muutokset elämäntilanteessa
Ensimmäisinä merkkeinä työkykyongelmasta havaitaan esimerkiksi:
Mitä aikaisemmin tilanteeseen reagoidaan, sitä todennäköisemmin työkyky voidaan palauttaa ilman pitkiä poissaoloja tai raskaampia toimenpiteitä.
Varhainen puuttuminen on myös taloudellisesti järkevää. Pitkittyneet sairauspoissaolot, työuupumus ja työkyvyttömyys aiheuttavat merkittäviä kustannuksia sekä työnantajalle että yhteiskunnalle.
Lisäksi varhainen puuttuminen voi nostaa esiin työyhteisön piileviä ongelmia, joista työnantaja on ollut aiemmin tietämätön.
On hyvin tavallista, että puuttuminen pitkittyy. Esihenkilöä saattaa ujostuttaa aiheesta keskusteleminen. Hän voi itse olla kuormittunut tai toivoa, että ongelma katoaisi ajan myötä itsestään.
Toimia pitäisi kuitenkin mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään: nostaa asia pöydälle heti, kun huoli työntekijän työkyvystä herää. Huoli voi liittyä esimerkiksi:
Useissa organisaatioissa varhaisen tuen keskustelu käydään, kun:
Nämä ovat kuitenkin hälytysrajoja. Käytännössä keskustelua kannattaa käydä jo aiemmin osana normaalia esihenkilötyötä.
Varhaisen tuen keskustelun tavoitteena ei ole syyllistää työntekijää vaan löytää ratkaisuja yhdessä.
Keskusteluun kannattaa valmistautua huolellisesti:
Hyvä keskustelun avaus voi olla esimerkiksi:
“Olen huomannut, että sinulla on ollut viime aikoina tavallista enemmän poissaoloja ja vaikutat kuormittuneelta. Halusin kysyä, miten voit ja voisimmeko miettiä yhdessä ratkaisuja tilanteeseen?”
Keskustelussa kannattaa selvittää:
Lopuksi sovitaan konkreettisista jatkotoimista ja seurannasta. Käytännössä seuraava keskusteluaikakin kannattaa jo kalenteroida valmiiksi, ettei asia jää roikkumaan.
HUOM! Havainnot ja keskustelun sisältö on syytä kirjata ylös. Tähän sopii vaikka sähköposti, joka lähetetään keskustelun päätteeksi myös työntekjälle.
Työnantajalla on velvollisuus kertoa tilanteesta työterveyshuollolle viimeistään silloin, kun työntekijän sairauspoissaolo on jatkunut 30 päivää.
Usein yhteyttä kannattaa ottaa jo aikaisemmin, mikäli työpaikan sisäiset keskustelut eivät tunnu johtavan toivottuun lopputulokseen.
Työterveys voi auttaa esimerkiksi:
Kuntoutusta tarvitaan, mikäli työntekijän terveydentila tai jaksaminen uhkaa heikentää työssä selviytymistä pitkäaikaisesti tai pysyvästi.
Moni työnantaja hyödyntää kuntoutusmahdollisuuksia liian myöhään, vaikka oikea-aikainen kuntoutus voi ehkäistä pitkiä sairauslomia ja työkyvyttömyyttä tehokkaasti.
Kuntoutuksen tavoitteena voi olla:
Kelan kuntoutuskurssit tarjoavat työntekijälle mahdollisuuden vahvistaa työ- ja toimintakykyään silloin, kun terveys tai jaksaminen uhkaa työssä jatkamista.
Kursseja järjestetään esimerkiksi:
Kuntoutus voi auttaa vähentämään kipuja, parantamaan toimintakykyä ja tukemaan työssä selviytymistä fyysisesti kuormittavissa tehtävissä.
Työuupumus, masennus, ahdistus ja pitkittynyt kuormitus ovat yleisiä työkyvyn heikkenemisen syitä. Kuntoutus auttaa vahvistamaan jaksamista ja arjen hallintaa.
Esimerkiksi diabetes, sydänsairaudet ja neurologiset sairaudet voivat vaikuttaa työkykyyn merkittävästi ilman oikeanlaista tukea.
Monilla kursseilla keskitytään kokonaisvaltaisesti palautumiseen, arjen hallintaan, elämäntapoihin ja työssä jaksamiseen.
Kelan kuntoutuskurssit ovat työntekijälle maksuttomia. Ne voidaan toteuttaa avo- tai laitosmuotoisina riippuen työntekijän tilanteesta ja kuntoutustarpeesta.
Työterveyshuolto auttaa arvioimaan kuntoutustarvetta ja ohjaa työntekijää hakemaan sopivalle kurssille.
Lue lisää Kelan kuntoutuksesta!
Työnantajan tehtävänä on:
Työterveyshuolto auttaa arvioimaan sopivia kuntoutusratkaisuja ja suunnittelemaan työkyvyn tukitoimia.
Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen on useimmille työntekijöille kuormittava vaihe, jonka aikana on myös suuri riski työkyvyn uuteen heikentymiseen. Paluuta kannattaakin tukea suunnitelmallisesti.
Huolehdi, että:
Onnistunut työhön paluu vähentää riskiä uusille sairauspoissaoloille ja vahvistaa työntekijän kokemusta siitä, että työpaikalla välitetään.
Varhainen tuki ei ole pelkkä HR-prosessi tai lakisääteinen velvollisuus. Se on käytännön työkyvyn johtamista.
Kun esihenkilö uskaltaa ottaa huolen puheeksi ajoissa ja työterveys sekä kuntoutus otetaan mukaan riittävän varhain, voidaan ehkäistä työkyvyn heikkenemistä tehokkaasti.
Työntekijä saa tukea silloin, kun siitä on eniten hyötyä ja työnantaja välttää pitkittyneiden sairauspoissaolojen sekä työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia.
Kysymysten herätessä kannattaa olla nopeasti yhteydessä omaan työterveyshoitajaan. Työkyvyn tukemiseen löytyy usein ratkaisuja paljon aikaisemmin kuin moni ajattelee.
Jos yrityksesi esihenkilöt kaipaavat tukea varhaisen tuen mallin hyödyntämiseen tai työkyvyn tukemiseen, heitä voidaan perehdyttää aiheeseen käytännönläheisesti Täsmän Työkykyjohtamisen lyhyt oppimäärä -kurssilla.