Blogi

Uusi työterveysasetus 2027 – mitä työnantajan pitää tietää?

Kirjoittanut tasma.fi | 01. syyskuuta 2026

Vuoden 2027 alusta voimaan astuva valtioneuvoston asetus 503/2026 uudistaa hyvän työterveyshuoltokäytännön pelisäännöt. Kyse ei ole pienestä teknisestä korjauksesta: asetus muuttaa sen, miten työnantajan rooli ymmärretään, miten sopimukset on jatkossa rakennettava ja kuka vastaa mistäkin.

Hyvä uutinen ensin: uudistus ei laajenna työnantajan velvollisuuksia, vaan ainoastaan selkeyttää niitä.

HR:llä ja johdolla onkin nyt erinomainen tilaisuus tarkistaa, maksavatko he oikeista asioista ja saako työterveys oikeasti sen mitä siltä odotetaan.

Tässä oppaassa käymme läpi:

  • Mitä asetus muuttaa käytännössä
  • Mitä lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu (ja mitä ei)
  • Milloin toimenpiteet pitää tehdä
  • Konkreettiset askeleet, jotka HR:n kannattaa ottaa nyt.

Mikä muuttuu 1.1.2027?

Asetus korvaa 2013 tehdyn asetuksen 708/2013. Muutos on sekä sisällöllinen että symbolinen: asetuksen nimi muuttuu "periaatteista" "toteuttamisen periaatteisiin". Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että fokus siirtyy kirjatuista tavoitteista todelliseen toimintaan ja sen vaikuttavuuteen.

Kolme tärkeintä muutosta

1. Työnantajan rooli korostuu

Uudistus korostaa selvästi, että työnantaja on se, joka määrittelee työterveyshuollon sisällön ja laajuuden, ei palveluntuottaja. Palvelujen tulee perustua työpaikan todellisiin tarpeisiin ja työnantajan omaan vaarojen arviointiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että "yksi koko sopii kaikille" -ajattelu on ohi. 

2. Sopimuksessa on eriteltävä lakisääteiset ja vapaaehtoiset palvelut

Tämä on uudistuksen tärkein käytännön muutos työnantajalle.

Jatkossa työterveyssopimuksessa on selkeästi erotettava:

  • lakisääteinen työterveyshuolto (pakollinen)
  • sairaanhoito- ja muut terveydenhuoltopalvelut (vapaaehtoinen)

Nykyiset sopimukset on päivitettävä viimeistään 1.1.2029 mennessä.

3. Palveluntuottajalta vaaditaan kirjallinen laatu- ja vaikuttavuussuunnitelma

Uuden 5 §:n mukaan työterveyshuollon palveluntuottajalla on oltava kirjallinen suunnitelma toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta sekä hyvän käytännön noudattamisesta. Myös tämä vaatimus astuu voimaan viimeistään 1.1.2029.

Muutos on työnantajalle erinomainen: se antaa välineen vaatia palveluntuottajalta läpinäkyvyyttä ja mitattavuutta.

Pakollista vai vapaaehtoista? Tärkeä ero hämärtyy monelta

Yksi yleisimmistä sekaannuksista työterveyshuollossa on se, etteivät työnantajat tiedä, mihin heillä on lakisääteinen velvollisuus ja mitkä palveluista ovat vapaaehtoisia.

Uusi asetus selkeyttää rajanvetoa, koska sopimuksessa on jatkossa näytettävä molemmat erikseen.

Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää aina

  • työpaikkaselvityksen
  • työn riskeihin perustuvat terveystarkastukset (esim. melualtistus, erityistä terveydellistä soveltuvuutta edellyttävä työ)
  • neuvonnan ja ohjauksen työnantajalle ja työntekijöille
  • työkyvyn seurannan ja tukemisen
  • varhaisen tuen toimintamallin
  • Kela-korvausten hakemisen (korvaustaso I)

HUOMAA: jos nykyisessä sopimuksessasi on mukana palveluja, joita et ole tietoisesti valinnut, olet ehkä maksanut niistä ilman, että se on perustunut aidosti yrityksen tarpeeseen tai omaan harkintaasi.

Uusi asetus antaa työnantajalle oikeuden ja velvollisuuden ottaa tämä haltuun.

Työkyvyn tukeminen: vastuu on työnantajalla

Uusi asetus kirjaa selvästi jotain, mitä monet työnantajat eivät ole täysin sisäistäneet: työkyvyn ylläpitäminen on ensisijaisesti työnantajan omaa toimintaa. 

Muutos voi kuulostaa huolestuttavalta, mutta on itse asiassa työnantajalle varsin hyödyllinen: työkyvyn tuki onnistuu kaikkein kevyimmin kustannuksin ja toimenpitein, kun työnantaja huolehtii siitä ajoissa omatoimisesti.

Tämä ei tarkoita, etteikö työterveyshuolto osallistuisi työkyvyn tukemiseen: työnantaja saa ohjeita, apua ja tukea työkyvyn tukemiseen. Niitä kannattaa matalalla kynnyksellä myös kysyä, mieluiten jo ennen kuin sairauslomat alkavat kasaantua.

Asetus määrää, että työnantajan toimenpiteet keskittyvät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa:

  • työhön ja työn järjestelyihin
  • työvälineisiin ja työympäristöön
  • työyhteisöön
  • työntekijän ammatilliseen osaamiseen, terveyteen ja työkykyyn

On inhimillinen toive kiireiseltä HR-ammattilaiselta tai johtajalta toivoa, että "työterveys hoitaisi nämä asiat".

Laki kuitenkin painottaa jatkossa entistä voimakkaammin, että työterveys tukee, neuvoo ja ohjaa, mutta "työkyvyn arjen hallinta" ja varhainen puuttuminen ovat työnantajan käsissä. 

Hyvältä työterveyshuollolta saa myös näkemyksiä siihen, miten työnantajalta edellytetyt toimet rajataan napakasti, ja minkälaisia keinoja puuttumiseen kannattaa hyödyntää. 

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Jos varhaisen tuen malli on ollut vain toimintasuunnitelmassa makaava PDF, jalostetaan se viimeistään nyt konkreettiseksi työkaluksi. Se on prosessi, jonka pitää olla jo käytössä, kun merkkejä työkyvyn heikkenemisestä ilmenee.

Mikäli esihenkilöt eivät tiedä, miten varhainen tuki toimii, tai jos kynnys ottaa asia puheeksi on liian korkea, asetus ei muutu arjeksi. Siksi uusi asetus koskee myös käytännön esihenkilötyötä.

Aikataulu: mitä pitää tehdä ja milloin

Asetuksessa on kaksi eri aikataulua, jotka on syytä pitää erillään.

Laki antaa siis aikaa tehdä muutos hallitusti.

Käytännössä kannattaa silti toimia jo nyt, sillä:

  1. Sopimuksen läpikäynti palveluntuottajan kanssa vie aikaa
  2. Toimintasuunnitelman päivittäminen edellyttää ajantasaista vaarojen arviointia
  3. Jos muutat työterveyshuollon sisältöä tai laajuutta, asia on käsiteltävä työsuojelun yhteistoimintamenettelyssä ennen päätöstä (työterveyshuoltolaki 8 §)

Konkreettiset toimenpiteet HR:lle ja johdolle

Alla on lista toimenpiteistä, jotka kannattaa tehdä ennen vuodenvaihdetta tai heti sen jälkeen. Tähän ei tarvita juristia, tarvitaan vain hetki aikaa ja oikeat kysymykset.

1. Tarkista nykyinen sopimuksesi

Avaa sopimus ja katso:

  • Onko lakisääteiset ja vapaaehtoiset palvelut eritelty vai onko kaikki yhdessä nipussa?
  • Tiedätkö, mitä olet ostanut ja miksi? Osaatko kuvata sopimuksen sisällön omin sanoin?
  • Vastaavatko hinnat palveluja, joita olet tietoisesti valinnut?

Jos vastaus on epäselvä, on syytä ottaa yhteyttä palveluntuottajaan tai jopa harkita työterveyshuollon vaihtoa.

2. Päivitä vaarojen arviointi

Työnantaja vastaa edelleen työpaikan vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista työturvallisuuslain perusteella. Työterveyshuollon tehtävänä on puolestaan arvioida näiden vaarojen ja kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä työpaikkaselvityksessä.

Jos viimeisin arviointi on useamman vuoden takaa tai se ei vastaa nykyistä työtä, se on päivitettävä.

Kyseessä ei ole pelkkä muodollisuus, vaan lähtöpiste koko työterveyden suunnittelulle. Samalla se on myös kustannuksiinne vaikuttava tekijä.

3. Varmista, että varhaisen tuen malli on esihenkilöiden käytössä

Kirjattu malli ei riitä. Esihenkilöiden pitää tietää:

  • milloin varhainen tuki käynnistetään
  • miten puheeksiotto tehdään
  • kuka vastaa mistäkin.

4. Käy henkilöstön kanssa läpi muutokset

Jos teet muutoksia työterveyshuollon sisältöön tai laajuuteen, laki velvoittaa käymään asian läpi yhteistoimintamenettelyssä. Tämä ei ole jälkikäteinen tiedottaminen, vaan asia on käsiteltävä ennen päätöstä.

Muista: henkilöstölle tai sen edustajille on annettava tarpeelliset tiedot riittävän ajoissa ennen käsittelyä.

5. Pyydä palveluntuottajaltasi laatu- ja vaikuttavuussuunnitelma

Uusi asetus velvoittaa palveluntuottajan tekemään tämän suunnitelman. Voit jo nyt tiedustella, miten palveluntuottajasi aikoo tämän toteuttaa ja millä mittareilla vaikuttavuutta seurataan.

Yhteenveto: mitä asetus oikeasti tarkoittaa

Uusi työterveysasetus vie alaa kohti yksinkertaisempaa, läpinäkyvämpää ja tarpeeseen perustuvaa työterveyttä. Meille Täsmällä tämä lähestymiskulma on tuttu ja jo vuosien varrella vakioitu.

Asetus ei tee työnantajasta työterveyden asiantuntijaa. Se tekee työnantajasta tietoisen tilaajan.

Lyhyesti: Työnantaja määrittelee tarpeet, jotka palveluntuottaja toteuttaa. Sopimuksessa näkyy selvästi, mikä on pakollista ja mikä vapaaehtoista. Vaikuttavuutta seurataan.

Muutos pakottaa pysähtymään. Monessa yrityksessä työterveys on ollut vuosia autopilotilla: sopimus on tehty kerran, toimintasuunnitelma päivitetty muodollisesti ja laskut maksettu miettimättä, mitä niistä saa.

Jos et ole varma, vastaako nykyinen sopimuksesi uuden asetuksen vaatimuksia tai haluat käydä sen läpi asiantuntijan kanssa, ota yhteyttä Täsmään. Käymme nykyisen sopimuksesi kanssasi läpi ja ehdotamme teidän näköistänne vaihtoehtoa.