Työterveyden rooli yt- eli muutosneuvotteluissa

Muutosneuvottelut (aiemmin yt-neuvottelut) kuormittavat organisaatiota pitkään: epävarmuus alkaa syödä työntekijöiden jaksamista välittömästi, kun tieto neuvotteluista leviää, ja usein alavireisyys jatkuu vielä kauan uudelleenorganisoitumisen jälkeen.

On myös varsin tavallista, että ilmapiiri kiristyy. Pitkittyvä huoli näkyy sairauspoissaoloina, työn tuottavuuden laskuna ja melko usein myös avainhenkilöiden lähtemisenä talosta.

Kuormitus muutosneuvottelutilanteessa.

Mikä on työterveyden rooli YT-tilanteessa?

Työterveys ei johda muutosneuvotteluja eikä ratkaise niiden juridisia kysymyksiä. Se ei myöskään ota kantaa irtisanomispäätöksiin eikä korvaa työnantajan johtamisvastuuta.

Työterveyden tehtäviin kuuluvat:

• työkyvyn seuranta ja arviointi - tunnistetaan, kenen jaksaminen on koetuksella ja milloin tuki on tarpeen
• esihenkilöiden konsultointi - esihenkilöt ovat usein tilanteen pahin pullonkaula; he kantavat sekä oman epävarmuutensa että tiimin kysymykset
• varhaisen tuen rakenteet - sovitaan etukäteen, miten kuormitukseen reagoidaan ennen kuin se muuttuu poissaoloiksi
• yksilöllinen tuki tarvittaessa - kun kuormitus alkaa näkyä yksittäisessä ihmisessä, työterveyden kautta on mahdollista tarjota matalan kynnyksen reitti avun piiriin

Tuen muodot riippuvat osittain siitä, kuinka laaja työterveyspalvelu on hankittu.

Jos sopimus on puhtaasti lakisääteinen minimi, myös työterveyshuollon rooli on rajallinen. Työterveyshuolto voi silloin esimerkiksi arvioida pyynnöstä muutosten vaikutusta henkilöstön jaksamiseen, ehdottaa keinoja kuormituksen hallintaan ja seurata mahdollisesti kehittyviä työkykyongelmia.

Työterveyden rooli muutosneuvottelutilanteessa. Palvelupaketin laajuus määrittelee, minkälaisia tukipalveluita yritys voi muutostilanteessa hyödyntää.

Mitä palveluita kannattaa aktivoida muutosneuvottelujen aikana?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Kokonaisuus riippuu siitä, missä vaiheessa muutosneuvotteluita ollaan, ulottuuko säästötarve myös työterveyshuollon palveluihin ja kuinka laajasti neuvottelut koskettavat organisaatiota.

Kaksi tärkeintä toimintoa ovat:

Milloin työterveyteen pitää olla yhteydessä?

Oikea hetki ottaa yhteyttä on silloin, kun:

• muutosneuvottelujen alkamisesta on päätetty, vaikka mitään ei olisi vielä tapahtunut
• yksittäisillä henkilöillä alkaa näkyä jaksamisen oireita ilman selkeää fyysistä syytä
• esihenkilö tarvitsee tukea.

Muutosneuvottelut ovat yksi niistä riskitilanteista, joissa kuormitus voi kärjistyä nopeasti. Käytännössä tämä näkyy lyhyjen poissaolojen lisääntymisenä, avainhenkilöiden lähtösuunnitelmina ja kommunikaation vähenemisenä.

Työterveys ei poista vaikeaa tilannetta, mutta voi auttaa käsittelemään sitä

Muutosneuvottelut ovat johtamisen testi myös työkyvyn näkökulmasta. Päätökset ovat työnantajan vastuulla, mutta se, miten organisaatio selviää epävarmuuden ajasta, riippuu paljon siitä, onko tukirakenteita olemassa.

Työterveyshuollosta voidaan saada selkeyttä siihen, miten kuormitusta kannattaisi käsitellä ja apua työkyvyn suojaamiseen silloin, kun se on kaikkein haavoittuvaisimmillaan. 

Täsmässä työnantajan on helppoa saada yritykselle nimetty, tuttu työterveyshoitaja kiinni ja pyytää tukea jo ennen, kuin tilanne kriisiytyy.