Julkaistu maaliskuussa 2026
Olet juuri perustanut yrityksen, yrityksesi on kasvanut siihen pisteeseen, että työterveyshuolto pitää järjestää – tai sinusta on alkanut tuntua, että nykyinen työterveyshuolto imuroi rahat, mutta ei anna mitään vastineeksi.
Googlaat "työterveys hinta" ja törmäät välittömästi ongelmaan: hinnat ovat joko piilossa, "kysy tarjous" -napin takana tai niin monimutkaisia, että et tiedä, mistä vertailun voisi edes aloittaa.
Et ole yksin. Työterveyshuollon hinnoittelu on yksi suomalaisen pk-sektorin isoimmista harmaista alueista. Tässä postauksessa avataan, mistä kustannukset oikeasti muodostuvat, ja mitkä kulut tulevat monelle täytenä yllätyksenä.
Jos yrityksessäsi on yksikin työntekijä, sinulla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto. Tämä koskee kaikkia työnantajia toimialasta tai yrityskoosta riippumatta.
Lakisääteinen eli ehkäisevä työterveyshuolto kattaa:
Tämä on se minimi, jonka laki vaatii. Tarkemman kuvauksen lakisääteisen työterveyshuollon pakollisesta sisällöstä löydät artikkelista Lakisääteinen työterveys tutuksi.
Sairaanhoito, eli esimerkiksi flunssakäynti lääkärillä, ei kuulu tähän pakettiin, eikä sen tulekaan kuulua, jos työnantaja haluaa täyttää ensijaisesti lakisääteisen minimin.
Sairaanhoito on siis vapaaehtoinen lisä, jonka yritys voi kustantaa työntekijöilleen. Tavoitteena sairaanhoitopalveluilla voi olla esimerkiksi:
Huomio: Kela korvaa osan työterveyshuollon kustannuksista. Lakisääteisestä huollosta korvausprosentti on 60 %, vapaaehtoisesta sairaanhoidosta 50 %. Tämä laskee todellista kustannusta merkittävästi, mutta vain, jos haet korvaukset oikein ja ajallaan. (Täsmällä työterveyshoitajasi esitäyttää hakemukset puolestasi.)
Tässä kohtaa hinnoittelu menee monimutkaiseksi, ja siksi moni yrittäjä joutuu pyytämään tarjouksen vain saadakseen edes suuntaa antavan luvun.
Yleinen hintataso Suomessa vaihtelee paljon riippuen palveluntarjoajasta, sijainnista ja palvelupaketista. Karkeana suuntaviivana voidaan pitää:
Nämä ovat suuntaa antavia lukuja. Todellinen kustannus voi olla huomattavasti matalampi – tai ikävä kyllä myös korkeampi, jos piilokustannukset pääsevät yllättämään.
Tämä on se osa, jota harvoin mainitaan tarjouspyynnöissä, myyntikeskusteluissa tai palveluesitteissä.
Monet työterveyden hinnoittelumallit perustuvat käyntiperusteiseen laskutukseen. Yritys maksaa siis sen mukaan, kuinka paljon palveluja käytetään.
Kuulostaa reilulta, mutta käytännössä tämä tarkoittaa, että budjetti on mahdoton ennustaa etukäteen. Välillä voisi jopa sopimusta tarkastellessaan sanoa, että työterveyshuoltoon on jäänyt auki "avoin piikki" kuin baaritiskille.
Pk-yrittäjälle tämä voi tarkoittaa huonoja uutisia.
Yleisimmät yllätykset laskussa:
Tulos: yritys, joka kuvitteli maksavansa 300 euroa per työntekijä vuodessa, huomaakin laskun olevan vähintään kaksinkertainen, usein jopa kolmin- tai nelinkertainen.
Nyrkkisääntö: Kysy aina palveluntarjoajalta, mitkä kulut eivät sisälly kuukausimaksuun. Jos vastaus on epäselvä tai pitkä lista, se kertoo jotain hinnoittelumallista.
Hinnoittelumalleja on käytännössä kaksi:
Käyntiperusteinen malli on perinteinen tapa. Maksat perusmaksun lisäksi jokaisesta käynnistä ja toimesta erikseen. Budjetointi on hankalaa, koska et tiedä etukäteen, kuinka usein työntekijät käyttävät palveluja.
Kiinteähintainen malli tarkoittaa, että tiedät etukäteen tarkalleen, mitä maksat. Ei yllätyksiä, ei piilokulujen listoja. Tämä sopii erityisesti pk-yrityksille, joissa kassavirran ennustettavuus on tärkeää.
Jos yrityksesi on pieni tai haluat pitää budjetoinnin selkeänä, kiinteä hinta on yleensä järkevämpi valinta.
Lakisääteinen sopimus kannattaa lähes aina valita kiinteähintaiseksi, sillä lakisääteisiin toimiin saadaan sisältymään paljon vaikeasti ennakoitavia kustannuksia, ja lisäksi palveluntarjoajat tulkitsevat kukin lakisääteisyyttä omalla tavallaan. Osa esimerkiksi sisällyttävät minimisopimuksiinsa ikäkausitarkastuksia, joita laki ei edellytä toteuttamaan.
Käyntiperusteinen malli voi vapaaehtoisessa sairaanhoidossa olla edullisempi, jos henkilöstösi käyttää palveluja hyvin vähän tai ei lainkaan, tai sallitut palvelut on osattu rajata etukäteen tarkasti. Tällöinkin pitää olla valmis siihen, että vuosi voi myös yllättää.
Ennen kuin laitat nimen paperiin, käy läpi nämä kysymykset:
Näiden kysymysten esittäminen ei ole epäluottamuslauseke, saati epäkohteliaisuutta. Kyseessä ovat täsmälleen ne asiat, jotka jokaisen työnantajan pitää tietää ennen päätöksentekoa.
Työterveyshuollon hinnan ei pidä olla salaisuus tai vaatia valtavaa kaivuu-urakkaa selvitäkseen. Tärkeintä on tietää etukäteen, mitä maksat, eikä vasta laskuja avatessa.
Jos haluat laskea oman yrityksesi kustannuksen ilman tarjouspyyntöjä tai puhelinsoittoja, kokeile Täsmän hintalaskuria - saat selkeän hinnan muutamassa minuutissa.
Mitä lakisääteinen työterveyshuolto maksaa per työntekijä? Lakisääteinen työterveyshuollon todelliset kustannukset voivat olla mitä vain 100 eurosta 1000 euroon per työntekijä vuodessa ennen Kelan korvauksia. Hintaan vaikuttavat mm. työpaikalla esiintyvät altisteet, palveluntarjoajan lakisääteiseen sopimukseen sisällyttämät palvelut ja monet muut tekijät. Juuri tästä syystä asiat on tärkeää selvittää huolellisesti etukäteen!
Korvaako Kela työterveyshuollon kustannukset? Kela korvaa lakisääteisistä, työterveyshuollossa tehdyistä toimista 60 % ja vapaaehtoisesta sairaanhoidosta 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Korvaus haetaan jälkikäteen tilikauden päätyttyä.
Mitä piilokustannuksia työterveyshuollossa voi olla? Yleisimpiä yllätyksiä ovat käyntimaksut perusmaksun päälle, lakisääteisten toimien tuottamat maksut, aloitusmaksut, laboratorio- ja tutkimuskulut sekä hallinnolliset maksut lausunnoista ja todistuksista.
Kannattaako valita kiinteähintainen vai käyntiperusteinen työterveys? Pk-yrityksille ja vain lakisääteistä työterveyttä tarvitseville kiinteähintainen malli on yleensä parempi valinta, koska budjetti pysyy ennustettavana. Käyntiperusteinen malli voi olla vapaaehtoisen sairaanhoidon kohdalla halvempi, mikäli työntekijät eivät sairasta.
Kuinka pitkä työterveyden sopimus yleensä on? Perinteiset palveluntarjoajat sitovat asiakkaan usein 2–3 vuoden sopimuksiin. Täsmän 1 sekunnin irtisanomisaika (asiakkaan puolelta) antaa yritykselle enemmän joustavuutta ja mahdollisuuden kilpailuttaa palvelu helpommin.
Lue täältä myös pidempi oppaamme työterveyspalveluiden valintaan.
Sanna Kärsämänoja Viestintä- ja markkinointijohtaja, Täsmä Työterveys