Lakisääteinen työterveyshuolto ja yrittäjän velvoitteet on helppoa järjestää kuntoon, jos valitsee työterveyskumppanin järkevästi.
Seuraavaksi käydään läpi, mitä työnantajan pitää käytännössä hoitaa ja mistä ei tarvitse maksaa.
Työnantajan pitää järjestää ehkäisevä työterveyshuolto, jos yrityksessä on yrittäjän itsensä lisäksi työntekijä tai työntekijöitä.
Tämä koskee myös määräaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä. Työajan vähäisyys tai lyhyt työsuhde ei poista velvoitetta.
Jos olet yksinyrittäjä, eikä sinulla ole työntekijöitä, sinun ei tarvitse järjestää itsellesi työterveyshuoltoa, ellet tarvitse sitä esimerkiksi yrittäjän sairauskuluvakuutuksen tai tilaajavastuun vuoksi.
Työnantajan velvollisuus voi jatkua myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Jos työntekijä irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä, työterveyshuolto jatkuu kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä, jos työnantajalla on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta. Velvollisuus päättyy aiemmin, jos työntekijä siirtyy uuden työnantajan järjestämän työterveyshuollon piiriin vähintään kuuden kuukauden työsuhteeseen.
Työterveyshuoltolaki 2 §:n 3 momentti
Tässä menevät työterveysasiat usein ensimmäisen kerran sekaisin.
Lakisääteinen työterveyshuolto tarkoittaa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Sairauksien hoitaminen ei kuulu työnantajan lakisääteiseen velvollisuuteen.
Työnantaja voi halutessaan liittää sopimukseen myös sairaanhoidon. Silloin työntekijä voi käyttää työterveyttä esimerkiksi flunssan, selkäkivun tai muun sairauden vuoksi sovitussa laajuudessa.
Pelkkää lakisääteistä työterveyttä järjestettäessä pääasia on työstä aiheutuvien terveysriskien ehkäiseminen ja työntekijöiden työkyvyn tukeminen.
Työpaikkaselvitys toimii koko työterveyshuollon pohjana. Kun hankit työterveyshuoltoa, varmista, että työpaikkaselvitys sisältyy sopimuksesi kiinteään hintaan.
Työpaikkaselvityksen kulut voivat erikseen laskutettuina kasvaa etenkin altisteisilla aloilla (kuten rakennusala) yllättävän suuriksi.
Työpaikkaselvityksessä työterveys selvittää, millaista työtä yrityksessä tehdään ja millaisia terveyteen tai työkykyyn vaikuttavia kuormitustekijöitä työhön liittyy.
Rakennustyömaalla tarkasteltavat asiat näyttävät luonnollisesti erilaisilta kuin tilitoimistossa. Olennaista on arvioida juuri kyseisen työpaikan työ ja olosuhteet.
Työnantaja vastaa siitä, että työpaikkaselvitys on tehty ja pysyy ajan tasalla.
Yrityksellä pitää olla kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma.
Se laaditaan työpaikkaselvityksen perusteella yhdessä työterveyshuollon kanssa. Suunnitelmaan kirjataan yrityksen työterveyshuollon tarpeet, tavoitteet ja käytännön toimenpiteet.
Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittaind. Myös tämän on hyvä sisältyä kiinteään hintaan, jos työnantaja haluaa välttyä työterveyden asiantuntijan tuntiveloituksen vaihtelulta.
Jokaiselle työntekijälle ei tarvitse järjestää automaattisesti vuosittaista terveystarkastusta.
Terveystarkastuksia tehdään silloin, kun työn ja työolosuhteiden perusteella niille on tarvetta. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä lakisääteiset terveystarkastukset voivat olla pakollisia.
Tarve voi liittyä esimerkiksi työssä esiintyviin altisteisiin tai muihin terveysriskeihin. Työterveys arvioi asian työpaikkaselvityksen perusteella.
Täsmällä myös lain edellyttämät terveystarkastukset sisältyvät kiinteään hintaan, emmekä kutsu työntekijöitäsi ylimääräisiin ikäkausitarkastuksiin, ellei tällaisesta erikseen sovita.
Työnantajan ja työterveyshuollon pitää sopia myös siitä, miten työkyvyn ongelmiin reagoidaan.
Käytännössä sovitaan esimerkiksi siitä, milloin sairauspoissaolot otetaan puheeksi, kuka tekee mitä ja milloin työterveyshuolto tulee mukaan.
Pienessä yrityksessä mallin ei tarvitse muuttua hallinnolliseksi monumentiksi. Sen pitää vain olla olemassa ja toimia, jotta sairauspoissaoloja pystytään hallitsemaan ja ehkäisemään.
Täsmällä saat nimetyn työterveyshoitajasi kiinni helposti. Tarjolla on hyviä neuvoja siihen, miten esimerkiksi työkykyongelmien kanssa kannattaisi toimia.
Koska hinta on kiinteä, uskallat olla matalalla kynnyksellä yhteydessä ilman huolta lisälaskuista.
Kun työntekijän sairauspoissaolot ylittävät yhteensä 30 päivää, työnantajan pitää ilmoittaa poissaolosta työterveyshuoltoon.
Tarkoitus on saada työkyvyn tukeminen käyntiin ennen kuin pitkä sairauspoissaolo ehtii muuttua vielä pidemmäksi.
Työterveyshuollon lakisääteinen minimi ei tarkoita kattavaa yksityistä terveydenhuoltoa työntekijöille.
Työnantajan ei ole tarvitse järjestää työterveyshuoltona esimerkiksi:
Mitä enemmän palveluita, sitä korkeammaksi hinta nousee. Tärkeintä on olla itse perillä siitä, mitä on ostamassa.
Jos työterveys puuttuu kokonaan, homma lähtee liikkeelle näin:
Sinun ei siis tarvitse itse tietää etukäteen, tarvitseeko hitsaaja tietyn terveystarkastuksen tai kuinka usein työpaikkaselvitys pitää juuri teidän yrityksessänne uusia.
Työnantaja voi saada Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista.
Ehkäisevän työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista Kela korvaa 60 prosenttia laskennalliseen enimmäismäärään asti.
Jos työnantaja järjestää lisäksi yleislääkäritasoista sairaanhoitoa, sen hyväksytyistä kustannuksista korvaus on 50 prosenttia laskennalliseen enimmäismäärään asti.
Kela-korvauksen saaminen edellyttää muun muassa, että työterveyshuolto on järjestetty asianmukaisesti ja yrityksellä on ajantasainen työterveyshuoltosopimus, työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma.
Korvausta haetaan tilikausittain. Hakemus pitää toimittaa Kelaan kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Pienen yrityksen työterveyshuollon ei pitäisi vaatia yrittäjältä työterveyshuoltolain opiskelua iltaisin. Palveluntuottajan tehtävä on auttaa hoitamaan velvoitteet oikein ja kertoa ymmärrettävästi, mistä maksat.
Sopimuksen pitäisi olla niin simppeli, että pystyt tarvittaessa kuvaamaan omin sanoin ainakin auttavasti sen sisällön. Jos näin ei ole, ja laskut yllättävät säännöllisesti, kannattaa harkita palveluntarjoajan vaihtamista.
Kyllä. Työnantajan pitää järjestää ehkäisevä työterveyshuolto, vaikka työntekijöitä olisi vain yksi.
Kyllä. Osa-aikaisuus ei poista työnantajan velvollisuutta järjestää ehkäisevää työterveyshuoltoa.
Ei. Lakisääteinen työterveyshuolto tarkoittaa ehkäisevää työterveyshuoltoa. Työnantaja voi liittää sopimukseen sairaanhoidon vapaaehtoisesti.
Ei automaattisesti. Terveystarkastusten tarve määräytyy työn, altisteiden ja muiden terveysriskien perusteella. Joissakin töissä terveystarkastukset ovat lakisääteisiä.
Työpaikkaselvityksessä työterveys arvioi työn ja työolosuhteiden vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Sen perusteella suunnitellaan yrityksen ehkäisevä työterveyshuolto.
Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Sitä pitää muuttaa myös silloin, jos työpaikan olosuhteet tai työterveyshuollon tarpeet muuttuvat olennaisesti.
Työpaikkaselvitys pidetään ajan tasalla ja uusitaan tarpeen mukaan. Tarve riippuu työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista. Työterveyshuolto arvioi sopivan käytännön yrityksen kanssa.
Kun työntekijän sairauspoissaolot ylittävät yhteensä 30 päivää, työnantajan pitää ilmoittaa niistä työterveyshuoltoon.
Kela korvaa ehkäisevän työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista 60 prosenttia laskennalliseen enimmäismäärään asti. Vapaaehtoisen sairaanhoidon korvaus on 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista enimmäismäärään asti.
Kyllä. Työnantajan ei tarvitse ostaa sairaanhoitoa täyttääkseen lakisääteisen työterveyshuollon velvollisuuden.