Työterveysneuvottelu (eli työkykyneuvottelu) voi jännittää sekä työntekijää että hänen esihenkilöään. Tämä on ymmärrettävää, sillä keskustelussa sivutaan usein molempien kannalta herkkiä aiheita, kuten työssä onnistumista ja johtamistaitoja.
Työyhteisön kulttuurin korjaajaksi työterveysneuvottelusta ei ole, eikä se korvaa avointa keskusteluyhteyttä esimiehen ja työntekijän välillä. Paras tulos saadaan, jos asioista voidaan jutella työyhteisön sisällä sekä ennen että jälkeen varsinaisen neuvottelun.
Evääksi neuvotteluun suosittelemme hyväntahtoista, rakentavaa asennetta. Se ilahduttaa kaikkia osapuolia jopa enemmän kuin perinteinen kampaviineri.
Työterveysneuvottelussa työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyshuollon ammattilainen selvittävät yhteistyössä, mitä työntekijän alentuneelle työkyvylle tai työkyvyn menetyksen uhalle voitaisiin tehdä.
Neuvottelussa kaikki sitoutuvat käsittelemään asioita luottamuksellisesti.
Työkykyasioihin on syytä tarttua nopeasti. Tämä säästää kaikkien hermoja, työpaikan yhteishenkeä ja useimmiten myös rahaa.
Työterveysneuvottelua voidaan tarvita esimerkiksi, kun:
Ennen neuvottelun pyytämistä kannattaa kissa nostaa pöydälle työpaikalla.
Jos esimerkiksi työntekijän perehdytys on jäänyt puutteelliseksi tai hän ei koe tehtäviään motivoiviksi, ei työterveysneuvottelu ratkaise ongelmaa. On yleistä, että motivaatio-ongelman taustalta löytyykin työntekijän epävarmuus osaamisestaan.
Toisinaan myös väärinymmärrykset ja henkilökemialliset haasteet kuormittavat työkykyä. Tilanteen kiristyessä sairauspoissaolotkin voivat lisääntyä.
Jo huolien ilmaiseminen, avoin kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen saattavat näissä tilanteissa auttaa.
Mikäli aprikoit parhaillaan työterveysneuvottelun tarvetta ja olet Täsmän asiakas, nimetty työterveyshoitajanne auttaa sinua punnitsemaan tilannetta.
Omat ajatukset kannattaa kirjata paperille, jotta niihin on helpompaa palata. Työterveyshuollolta saat tarvittaessa tukea valmistautumiseen.
Työterveysneuvottelussa keskustellaan työntekijän työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä selvittää, miten työkykyä voitaisiin tulevaisuudessa tukea.
Keskusteluilmapiiri pidetään rohkaisevana – kaikkien on saatava äänensä kuuluviin, eikä kenenkään pidä kokea olevansa altavastaajana.
Kun kaikki ovat kertoneet näkemyksensä mm. työn sujumisesta ja työyhteisöön liittyvistä yksityiskohdista, käydään läpi ratkaisuehdotuksia ja niiden vaikutusta muihin.
Ehdotusten ei tarvitse olla kaikenkattavia, viimeisteltyjä eikä pysyviksi tarkoitettuja. Ennakkoluulottomasta kokeilusta voi hyötyä koko työyhteisö, ja jo pienet muutokset voivat parantaa työsuoritusta merkittävästi.
Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus.
Neuvottelun aikana sovitaan myös käytännön vastuut ja tulevat askelmerkit:
Osallistujamäärä on hyvä rajata mahdollisimman pieneksi, jotta luottamuksellinen ilmapiiri säilyy.
Mikäli työntekijän suoriutumista ja hyvinvointia nakertavat terveydelliset ongelmat, tarvitaan työkyvystä lääketieteellinen arvio.
Joskus raja voi olla häilyvä: esimerkiksi alakuloisen mielialan taustalla voivat olla työyhteisön ratkaisemattomat ongelmat, muutokset työn ulkopuolisessa elämässä tai jopa kliininen masennus.
Työkykyarvion tekee aina työterveyslääkäri. Arvio on yksittäistä vastaanottokäyntiä paljon laajempi kokonaisuus, jossa käydään läpi myös tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia työkyvyn kannalta.
Suosittelemme, että työnantaja tukeutuu työkykyasioita pohtiessaan työterveyshuollon ammattilaisiin.
Asiakkaanamme voit olla meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä: hyvät neuvot eivät meillä maksa mitään!