Työterveyshuollon palveluntarjoajia vertaillaan usein kuukausihinnan perusteella. Se kertoo kuitenkin vain osan kokonaisuudesta: Kela-korvaukset, sairauspoissaolojen kustannukset ja palvelun käytännön toimivuus vaikuttavat siihen, mitä työterveys yritykselle lopulta maksaa.
Halvin kuukausihinta voi yllättäen tulla kalleimmaksi, jos kustannusten kokonaiskuva jää sopimusta solmittaessa piiloon.
Tässä artikkelissa käymme läpi yksinkertaisen laskentamallin, jonka avulla voit arvioida työterveyden kustannus-hyötysuhdetta omassa yrityksessäsi.
Työterveyden hyöty on yhdistelmä kustannusvaikutuksia, poissaolomuutoksia, hoitoonpääsyn nopeutta ja työkyvyn tukea, joista jokainen vaikuttaa yrityksen tulokseen eri tavalla.
Esimerkiksi vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut eivät ole jokaiselle yritykselle välttämätön hankinta: jos hoitoonpääsy kunnalliselle puolelle kotikunnassa onnistuu hyvin, ja väki pysyy enimmäkseen terveenä, ei pakettia välttämättä kannata laajentaa lakisääteistä suuremmaksi.
Jos yritys on kokoluokkaa, jossa on jo HR-rooli, seuraavat HR ja talousjohto/yrittäjä asiaa yhdessä, mutta usein hieman eri näkökulmista.
Käytännössä talousjohto tarvitsee luvut, joilla työterveyshuollon laajuus ja toimijan valinta perustellaan. HR taas tarvitsee mittarit, joilla palvelun toimivuutta seurataan arjessa. Oikea laskentamalli palvelee molempia.
Monessa pk-yrityksessä työterveyden mittaaminen jää tekemättä, koska se tuntuu jo ajatuksena monimutkaiselta, ja tekemistä riittää muutenkin. Pääpiirteissään kokonaisuus on kuitenkin melko simppeli hahmottaa.
Laske ensin, paljonko työterveys maksaa vuodessa ennen Kela-korvauksia. Lisää mukaan kaikki kulut: kuukausimaksut, käyntikohtaiset laskut, diagnostiikkakulut, aloitusmaksut, palvelumaksut, Kanta-maksut ja mahdolliset lisäpalvelut.
Vähennä tästä Kelan ehtojen mukaiset korvaukset. Vuonna 2026 Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon kustannuksista 60 % korvausluokassa I (ehkäisevä työ) ja 50 % korvausluokassa II (sairaanhoito), vahvistettuihin enimmäismääriin asti.
HUOM! Tarkat korvausprosentit ja enimmäismäärät kannattaa tarkistaa Kelan ajantasaisista ohjeista, sillä korvausmäärä vaihtelee vuosittain.
Laske vuoden aikana kertyneet sairauspoissaolopäivät. Kerro ne poissaolopäivän yksikkökustannuksella.
Arviot yhden sairauspoissaolopäivän kustannuksesta vaihtelevat toimialasta, palkkatasosta ja työn luonteesta riippuen. Suomessa käytetään usein noin 250–420 euron kustannusarviota päivää kohden.
Pk-yrityksessä, etenkin suorittavassa työssä, luku on usein lähempänä 300 kuin 420 euroa. Kun teet laskelmaasi, ota tämä huomioon!
Poissaolopäiviä ei välttämättä kannata seurata etenkään pienessä yrityksessä vain kuukausitasolla: prosentuaaliset poissaolot heittävät valtavasti, jos pienessä yrityksessä yksi henkilö sairastuu pitempiaikaisesti tai flunssa-aalto kaataa porukkaa petiin.
Kvartaaleiden ja vuosien vertaaminen toisiinsa kertoo jo enemmän.
On hyvä huomata, että useimmissa yrityksissä 80–90 % poissaolopäivistä kertyy lyhyistä poissaoloista. Näihin on myös helpointa vaikuttaa hyvällä esihenkilötyöllä.
Laskentamalli koostuu kahdesta tasosta. Peruslaskelma kertoo, paljonko työterveys oikeasti maksaa. Laajennettu laskelma kertoo, maksaako se itsensä takaisin.
HUOMIO! Laskelma antaa yleensä realistisimman kuvan kuluista silloin, kun työterveyteen sisältyy myös sairaanhoito.
Pelkän lakisääteisen työterveyshuollon hyödyt syntyvät usein työkykyriskien ennaltaehkäisystä, jolloin niiden euromääräinen vaikutus on vaikeampi osoittaa.
Nettokustannus = työterveyden vuosikustannus brutto − Kela-korvaukset
Tämä on minimi, jonka jokaisen pk-yrityksen pitäisi laskea. Bruttokustannus ilman Kela-korvauksia on harhaanjohtava luku, eikä se kerro todellista kustannusrasitetta.
Muista: Kela-korvaukset haetaan jälkikäteen, ja ne edellyttävät asiallisesti dokumentoitua toimintasuunnitelmaa. Jos korvauksia ei haeta tai toimintasuunnitelma puuttuu, yritys maksaa enemmän kuin sen tarvitsisi.
Nettovaikutus = (poissaoloista säästyneet eurot + muut mitattavat hyödyt) − työterveyden nettokustannus
Jos nettovaikutus on positiivinen, työterveys tuottaa enemmän kuin se maksaa. Jos negatiivinen, on syytä kysyä, onko palvelu oikein mitoitettu ja käytetäänkö sitä tarkoituksenmukaisesti.
Kaikilla yrityksillä ei ole saatavilla riittävästi vertailutietoa. Suuntaa-antava laskelma kannattaa silti tehdä.
Aloita konservatiivisella mallilla: laske pelkästään nettokustannus Kela-korvausten jälkeen ja vertaa sitä sairauspoissaolojen nykyiseen euromääräiseen kustannukseen.
Jos käytössänne on puhtaasti lakisääteinen minimipalvelu, kannattaa sairauspoissaolot jättää suosiolla laskelmasta pois. Tässä tapauksessa voit verrata syntyneitä kustannuksia muihin toimijoihin. Esimerkiksi Täsmän hintalaskurista löytyvä Perus-paketti sisältää kaiken lakisääteisen toiminnan, eikä sen hintaan lisätä aloituskuluja.
Alla oleva laskelma on kuvitteellinen, mutta realistinen. Luvut perustuvat Kelan vuoden 2026 korvausprosentteihin ja Työterveyslaitoksen poissaolopäivän yksikkökustannusarvioon.
Yrityksen lähtötilanne:
| Erä | Summa |
| Työterveyden bruttokustannus | 4 633 € |
| Kela-korvaus (arvio 50 %, korvausluokka II) | - 2 316,50 € |
| Nettokustannus | 2 316,50 € |
Kela-korvausten jälkeen työterveyden todellinen vuosikustannus on siis 2 316,50 € eli 231,65 € per henkilö.
| Erä | Määrä |
| Poissaolopäivät yhteensä | 40 päivää |
| Poissaolopäivän yksikkökustannus | 420 € |
| Poissaolopäivien kokonaiskustannus | 16 800 € |
Poissaolot maksavat siis yritykselle lähes kuusinkertaisesti enemmän kuin työterveys nettona.
Oletetaan, että seuraavana vuonna poissaolopäivät laskevat 40:stä 30:een. Se on 10 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonnna.
| Erä | Määrä | Summa |
| Poissaolojen väheneminen | 10 pv x 420 € | 4 200,00 € |
| Työterveyden nettokustannus | - 2 316,50 € | |
| Nettovaikutus | + 1 883,50 € |
Jos sairauspoissaolot vähenevät vuoden aikana 10 päivällä, niiden kustannusvaikutus ylittää tässä esimerkissä työterveyden nettokustannuksen.
Tämä malli ei lupaa, että poissaolot vähenevät automaattisesti tai tietyllä prosentilla. Muutokseen vaikuttavat myös toimiala, henkilöstön ikärakenne, rekrytoinnit, johtaminen ja monet muut tekijät.
Laskelma on päätöksenteon työkalu, ei tulos. Se auttaa näkemään, kuinka pienellä muutoksella poissaoloissa työterveyden kustannus-hyötysuhde kääntyy positiiviseksi. Useimmissa pk-yrityksissä kynnys on matalampi kuin johto olettaa.
Toimiva työterveysyhteistyö säästää lisäksi johdon aikaa: kun oman, tutun työterveyshoitajan saa helposti kiinni, ei asioita tarvitse pähkäillä yksin.
Osa pk-yritysten työterveyspäätöksistä perustuu vääriin mittareihin tai puutteelliseen laskentaan. Nämä neljä virhettä toistuvat useimmin.
Virhe 1: verrataan bruttohintaa eikä nettokustannusta
Tarjouksia vertaillaan kuukausihinnan tai vuosisopimuksen bruttoluvun perusteella. Kela-korvauksia ei huomioida, vaikka ne voivat pienentää todellista kustannusta 50–60 prosentilla.
Lisäksi osa työterveyshuollon palveluntarjoajista ilmoittaa hinnan Kela-korvattuna, osa taas bruttohintana. Täsmän hintalaskurissa on Kelan ohjeistuksen mukaisesti käytössä bruttohinta, eli hinnasta ei ole vähennetty vielä Kela-korvausta.
Virhe 2: seurataan käyttöä ilman vaikutusmittaria
Laskelma jää hyödyltään vähäisehköksi, mikäli seurataan vain sitä, kuinka monta käyntiä työterveyshuollossa vuodessa on ollut.
Lisää käyntimäärän rinnalle vähintään yksi vaikutusmittari: poissaolopäivien muutos tai hoitoonpääsyn kestoaika.
Virhe 3: odotetaan täydellistä dataa ennen kuin mitataan mitään
Mittaaminen lykätään, koska "meillä ei ole riittävästi historiadataa" tai "järjestelmät eivät tue tätä". Tällä välin päätökset tehdään silti, mutta ilman mitään lukuja.
Aloita yksinkertaisimmalla mahdollisella mallilla: nettokustannus ja poissaolopäivät. Kaksi lukua ja laskin riittävät ensimmäiseen arvioon.
Virhe 4: ehkäisevä työ jätetään laskun ulkopuolelle
Kelan korvauslogiikka ohjaa panoksia ehkäisevään työhön: korvausluokka I kattaa sen vuonna 2026 60 prosentin korvauksella. Jos laskutus on sairaanhoitopainotteista, tämä selittää, miksi korvaukset jäävät pieniksi.
Varmista, että työterveyden toimintasuunnitelmassa on ehkäisevän työn osuus dokumentoitu. Se on edellytys korkeammalle Kela-korvaukselle.
Jokainen näistä virheistä on korjattavissa ilman lisäinvestointeja. Kyse on siitä, mitä lukuja katsotaan ja miten ne lasketaan.
Jos haluat pohtia nykyisen työterveyshuoltonne kustannuksia ja vaikuttavuutta sopimuksiin erikoistuneen työterveyshoitajan kanssa, ota meihin yhteyttä!
Työterveyden kustannushyötysuhde on laskettavissa helposti. Se ei vaadi monimutkaisia järjestelmiä tai vuosien historiadataa. Laskelma vaatii kolme lukua: nettokustannus, poissaolojen euromäärä ja muutos.
Pelkkä kuukausihinta kertoo vain osan totuudesta. Kela-korvaukset, poissaolojen hinta ja palvelun käytännön toimivuus muodostavat yhdessä sen kuvan, jonka perusteella päätös kannattaa tehdä.
Muista nämä kolme asiaa:
- Laske työterveyden nettokustannus aina Kela-korvausten jälkeen, ei bruttona.
- Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa noin 250–420 euroa. Jo muutaman päivän väheneminen voi kattaa koko vuoden työterveyskustannuksen.
- Mittariston ei tarvitse olla täydellinen. Aloita yksinkertaisesti ja tarkenna vuosittain.
Jos et ole varma, mitä nykyinen työterveysmallisi oikeasti maksaa nettona tai miten se vertautuu yrityksesi sairauspoissaolojen kustannuksiin, on aika laskea se.
Työterveys ei ole kulu, jota minimoidaan. Se on investointi, jonka tuotto pitää osata laskea.