Rakennusala on fyysisesti yksi Suomen vaativimmista toimialoista. Melu, pöly, tärinä, hankalat työasennot ja tapaturmariski ovat työmaalla arkea, eivät poikkeus.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan rakentamisen tapaturmataajuus oli vuonna 2024 peräti 52,4 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden – korkein kaikista suurista toimialoista Suomessa, ja moninkertainen moniin muihin aloihin verrattuna.
Tässä käymme läpi, mitä rakennusalan työterveyshuolto pitää sisällään, mitkä ovat alan erityiset terveysriskit ja miten velvoitteet kannattaa täyttää järkevästi.
Jokainen työnantaja on lain mukaan velvollinen järjestämään lakisääteisen työterveyshuollon – pieni rakennusliike ja suuri urakoitsija ovat tässä samalla viivalla. Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää:
Tässä kohdin moni työnantaja yllättyy: lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä sairaanhoitoa.
Jos rakennusalan yrittäjä haluaa puhtaasti lakisääteisen minimin, kannattaa olla tarkkana, että sen myös saa, eikä kokonaisuuteen leivota esimerkiksi ylimääräisiä tarkastuksia.
Lakisääteinen työterveyshuolto kattaa vain ns. ennaltaehkäisevän toiminnan, mutta ei esimerkiksi lääkärikäyntejä sairastumisen vuoksi. Jos mukana on sairaanhoitoa, myös hinta pomppaa ylös.
Sairaanhoitopalveluista voi toki olla hyötyä työntekijöiden työkuntoisena pitämisessä, mutta pienelle yritykselle saattaa olla aivan järkevää myös jättää ne sopimuksen ulkopuolelle.
Ymmärrä, mitä ostat:
Jos et halua maksaa vapaaehtoisista sairaanhoitopalveluista, niiden ei kuulu olla sopimuksessa.
Jos haluat puhtaasti vain lakisääteisen sopimuksen, ei siihen kuulu sisällyttää asioita, joita laki ei vaadi.
Rakennusalalla voi tehtävästä riippuen altistua lähes kaikille alan terveyshaitoille yhtä aikaa: melu, tärinä, pölyt, kemikaalit ja fyysinen kuormitus voivat kaikki olla läsnä saman työmaan eri vaiheissa.
Juuri tämän vuoksi Työterveyslaitoksen mukaan huolellinen työpaikkaselvitys on rakennusalalla erityisen tärkeä. Huolellisuuden ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa pilviin karkaavaa hintaa.
Kokenut, rakennusalaan perehtynyt työterveyshoitaja osaa tehdä selvityksen omatoimisesti ja konsultoida tarvittaessa työterveyslääkäriä. Jos siis työpaikkaselvitystä varten työmaalle saapuu useiden henkilöiden saattue (sis. lääkäri), joista jokaisen kohdalla taksamittari raksuttaa, voi myös lasku yllättää.
Kolme keskeistä fysikaalista riskitekijää rakentajan työssä ovat:
Rakentajan työ kuormittaa kehoa monin tavoin läpi koko rakennusprosessin:
Rakennusalalla tuki- ja liikuntaelimistön kuormitus on keskeinen työterveysriski.
Seuranta on tärkeää, mutta helposti siitä tehdään liian raskasta: kyselyitä, testejä ja raportteja kertyy ja laskutus kasvaa, mutta vaikutus jää vähäiseksi.
Mittaaminen voi irrota arjesta: tehdään liikkuvuustestejä ja ergonomiakartoituksia ilman selkeää yhteyttä työn todellisiin kuormitustekijöihin. Samalla fokus siirtyy helposti yksilöön – työntekijän kuntoon ja oireisiin – vaikka todelliset riskit syntyvät usein työn rakenteista, kuten työasennoista ja välineistä.
Toimiva TULE-seuranta voi olla yllättävän kevyt. Olennaista on tunnistaa kuormittavimmat työvaiheet, kerätä niistä nopeasti tilannekuvaa ja reagoida heti. Vaikutus syntyy käytännön muutoksista: työn järjestelystä, apuvälineistä ja arjen tekemisestä.
Hyvä nyrkkisääntö on yksinkertainen: jos mittaat paljon mutta mikään ei muutu, mittaat väärää asiaa.
Kemialliset altisteet
Rakentajan työssä kemialliset altisteet voivat vaihdella suuresti työmaan vaiheen mukaan.
Haittatekijöitä ovat:
Tämä tarkoittaa käytännössä: rakennusalan työpaikkaselvitys ei voi olla yleisluontoinen. Sen täytyy kartoittaa juuri kyseisen työmaan ja tehtävien todelliset altisteet ja keskittyä niihin.
Välillä mitataan myös sellaista, mikä ei koske kyseistä työmaata, tai josta ei ole käytännön hyötyä tekijöiden terveydelle.
Esimerkkejä:
Pölyjä saatetaan mitata toistuvasti ilman, että työmenetelmät muuttuvat.
Kemikaalilistat paisuvat, vaikka vain osa aineista on oikeasti käytössä.
Toimiva ja kustannustehokkaampi lähestymistapa voi ollayksinkertainen: keskitytään siihen, mitä työssä oikeasti tapahtuu. Betonipölyä? Panostetaan pölynhallintaan. Epokseja tai uretaaneja? Varmistetaan suojainten käyttö ja työskentelytavat. Korjauskohde? Selvitä asbestiriski.
Tärkeintä työnantajan on tietää, ettei kemiallisten altisteiden hallinta vaadi kaikkea kattavaa mittaamista, vaan sen, että olennaiset riskit tunnistetaan ja arjen työ tehdään niiden mukaisesti. Tällöin vältytään myös ylimääräiseltä laskutukselta.
Terveystarkastus on lakisääteinen, kun työ sisältää altisteita, joista on todettu aiheutuvan erityistä haittaa terveydelle.
Rakennusalalla tällaisia altisteita on käytännössä lähes aina. Tarkastusten sisältö määräytyy juuri sen perusteella, mille kukin työntekijä työssään altistuu. Jälleen kerran, karrikoituna: yrityksen toimistotyöntekijöiden altistumista katuporan tärinälle ei tarvitse mitata.
Tarkastusten tarve ja kohderyhmä perustuvat työpaikkaselvityksen tuloksiin. Tämä on syy, miksi työpaikkaselvitys on aina ensimmäinen askel: ilman sitä ei tiedetä, kenelle ja minkälaisia tarkastuksia tarvitaan.
Rakentaminen on tilastojen valossa Suomen vaarallisin toimiala työtapaturmien osalta. Tämä ei ole mielipide, vaan mitattava tosiasia.
Rakentamisen toimialan tapaturmataajuus oli vuonna 2024 korkein kaikista suurista toimialoista Suomessa. (Tapaturmavakuutuskeskus, 2025)
Vuoden 2024 tilastojen mukaan rakentamisen päätoimialalla:
Tapaturmat kohdistuvat eniten käsiin, alaraajoihin ja selkään. Alle 45-vuotiaat ovat yliedustettuina erityisesti puristumis- ja ruhjoutumisvammoissa: noin 73 % tällaisista tapaturmista sattui alle 45-vuotiaille.
Tapaturma ei ole vain inhimillinen tragedia. Se on myös taloudellinen taakka: sairauspoissaolot, sijaisten hankinta, tuotannon hidastuminen ja vakuutusmaksuvaikutukset kertyvät nopeasti.
Toimiva työterveyshuolto on ennaltaehkäisyä, ei pelkkää reagointia. Työpaikkaselvitys tunnistaa riskipaikat ennen kuin tapaturma sattuu. Varhainen tuki ja työkyvyn seuranta estävät lyhyitä poissaoloja kasvamasta pitkiksi.
HUOM! Tapaturmien hoitoon ei tarvita laajaa sairaanhoitosopimusta työterveyshuollon kanssa.
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen turvin voi hakeutua lähimmälle yksityiselle terveysasemalle riippumatta siitä, missä työterveyshuolto on järjestetty. Tapaturmavakuutus kattaa hoidon.
Lakisääteinen työterveyshuolto on pakollinen kaikille työnantajille, joilla on yksikin työntekijä, Sairaanhoidon laajuus ovat työnantajan päätettävissä, ja sen voi jättää myös kokonaan sopimuksen ulkopuolelle.
Minimissään työterveyshuolto kattaa ennaltaehkäisevän toiminnan: työpaikkaselvityksen, terveystarkastukset ja työkyvyn seurannan. Tähä voi vapaaehtoisesti lisätä esimerkiksi kustannustehokkaan etävastaanoton tai lähivastaanottopalvelut sairastapauksia varten.
Palveluntarjoajia ja paketteja on useita, ja hintaerot voivat olla merkittäviä.
Lue lisää siitä, miten valita oikea työterveyspalvelu rakennusyrityksellesi
Kyllä. Jokainen työnantaja on lakisääteisesti velvollinen järjestämään työterveyshuollon, riippumatta yrityksen koosta. Rakennusalalla velvoite koskee yhtä lailla yhden hengen urakoitsijaa kuin suurta rakennusliikettä.
Rakennusalalla työsuhteen alussa työntekijän on esitettävä voimassa oleva työterveyskortti. Jos korttia ei ole, työnantajan on kustannettava alkutarkastus ennen työn aloittamista. Tämä on työnantajan vastuulla.
Ei sisällä. Lakisääteinen työterveyshuolto kattaa vain ennaltaehkäisevän toiminnan: työpaikkaselvityksen, terveystarkastukset ja työkyvyn seurannan. Sairaanhoito on erillinen, vapaaehtoinen lisä, josta sovitaan palveluntarjoajan kanssa erikseen.
Kyllä. Työnantaja voi hakea Kelalta korvausta 60 % lakisääteisen työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista. Sairaanhoitopalveluista korvaus on 50 %. Korvauksia kannattaa hakea aktiivisesti, sillä ne pienentävät todellista nettokustannusta merkittävästi.
Tarkastusväli riippuu altisteesta ja yksilöllisestä tilanteesta. Työpaikkaselvityksen perusteella määritetään, kuinka usein kukin työntekijä tarvitsee tarkastuksen. Melualtistuksessa kuulotarkastus tehdään tyypillisesti 1–3 vuoden välein, pölyaltistuksessa keuhkotoimintakokeet määräajoin.
Työterveyshuollon laiminlyönti on työnantajalle lainvastaista ja voi johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin. Lisäksi työnantaja voi menettää oikeuden Kela-korvauksiin. Käytännössä laiminlyönti tarkoittaa myös korkeampaa riskiä tapaturmille ja pitkille sairauspoissaoloille.
Haluatko tietää, mitä rakennusyrityksesi työterveys maksaa?
Laske hinta nopeasti Täsmän hintalaskurilla. Saat selkeän hinnan lakisääteiselle työterveydelle ja sairaanhoitopalveluille alle minuutissa, ilman myyntipuheluita tai sitovia sopimuksia.