Työterveyssopimus on niitä papereita, jotka allekirjoitetaan kerran ja avataan seuraavan kerran vasta, kun jokin – yleensä laskutus – alkaa ärsyttää.
Isojen yllätyslaskujen lisäksi työnantajia hermostuttavat palvelun yleinen toimimattomuus, yksinäisyys hallitsemattomien sairauspoissaolojen äärellä ja se, että jokaisesta työterveystiimin tavoittelusta generoituu lisää laskutusta.
Näitä onkin aiheellista kyseenalaistaa. Lisäksi suosittelemme välillä vilkaisemaan sopimukseen sisältyviä tutkimuksia.
Ikäkausitarkastus tai kokovartalomagneetti voi kuulostaa perusteelliselta ja hyödylliseltä, mutta “varmuuden vuoksi” ei aina ole lääketieteellinen peruste, ja taustalla vaikuttava palveluntuottajan taloudellinen ajuri on vähintään hyvä tiedostaa.
"Ranneketta kaikkiin laitteisiin" ei siis välttämättä kannata automaattisesti maksaa, ellei työntekijä tai yritys aidosti siitä hyödy. Pienessä yrityksessä on myös otettava huomioon, minkälaisia kuluja kassavirta kestää.
Laki on yksiselitteinen: työnantajan pitää järjestää työntekijöilleen vain lakisääteinen työterveyshuolto. Laki ei määrää ostamaan vapaaehtoisia sairaanhoitopalveluita.
Jos pyörität pientä tai keskisuurta yritystä, tarkasta edes seuraavat viisi kohtaa työterveyssopimuksestanne. Ja jos et tarkastanut allekirjoittaessa, tee se viimeistään nyt.
Aloita irtisanomisesta. Tämä ei ehkä ole sopimuksen jännittävin kohta, mutta usein kallein unohtaa.
Sopimus voi olla voimassa toistaiseksi ja silti käytännössä sitoa pitkäksi aikaa:
Irtisanomisaika voi olla pitkä, jopa 6–9 kk. Joskus sopimuksessa myös edellytetään, että irtisanomisaikana käytetään vain saman työterveyskumppanin palveluita.
Sopimus voi uusiutua automaattisesti.
Irtisanominen voi olla mahdollista vain tiettyyn päivään mennessä.
Mitä tapahtuu, jos yritystoimintasi päättyy?
Tyypillisessä tilanteessa yrittäjä kypsyy työterveyspalveluunsa, kun ihmettelee helmikuussa edellisvuoden tilinpäätöstä. Vaihtaminen kiinnostaa, mutta sopimuksesta selviää, että irtisanominen olisi pitänyt tehdä joulukuuhun mennessä.
Palataan siis asiaan ensi vuonna!
Tarkista siis ainakin:
Pienen yrityksen tilanne voi muuttua vuodessa paljon. Sopimuksen pitäisi joustaa mukana.
Työnantajan pitää järjestää lakisääteinen, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Sairaanhoidon asiat, kuten vaikkapa lääkärikäynnit flunssien vuoksi, ovat siihen päälle vapaaehtoisia kustannettavia.
Suurimmat kustannuserot syntyvät juuri sairaanhoiton palveluista. Esimerkiksi diagnostiikkaan (RTG- ja magneettikuviin, laboratoriotutkimuksiin jne) uppoaa helposti valtavia summia, ja alan isot toimijat hinnoittelevat diagnostiikkapalvelunsa itse.
Myös erikoislääkäripalvelut kasvattavat pottia helposti, vaikka useimmat työikäisten vaivat ratkeaisivat helposti yleislääkärin juttusilla. Fysioterapia- ja psykoterapiapalvelut on myös hyvä tarkastaa: onko niihin sovittu esimerkiksi rajoitettu käyttö, vai voivatko kaikki hyödyntää palveluita vapaasti?
Entä mihin palveluihin tarvitaan lähete? Laskutetaanko tutkimukset erikseen vai kuuluvatko ne kiinteään hintaan?
Toki myös lakisääteisiin palveluihin pystytään loihtimaan melkoisia hintaeroja. Lue täältä lisää siitä, mitä lakisääteiseen työterveyshuoltoon oikeasti kuuluu!
Jos et, sopimus on joko liian epäselvä tai sitä ei ole tullut luettua. Molemmat kannattaa korjata.
On olemassa kiinteitä hintoja, "kiinteitä" hintoja, perusmaksuja, palvelumaksuja, aloitusmaksuja, toimistomaksuja ja käyttöperusteisia maksuja. Työnantajaa huokailuttaa tässä kohtaa ihan aiheesta.
Työterveysyrityksen ensimmäiseksi ilmoittama "per henkilö per kuukausi" -hinta on useimmiten vain perusmaksu, joka ei sisällä edes lain vaatimia toimia.
Osa toimijoista taas ilmoittaa kiinteän hinnan, mutta sen päälle lisätään aloitusmaksu ja lakisääteiset toimet. Aidosti kiinteähintaisia toimijoita on lopulta aika vähän.
Pelkkää perusmaksua vertailemalla päätyy helposti harhaan, etenkin jos sitä vertaa suoraan kiinteähintaiseen työterveyssopimukseen. Tämä on kuin vertaisi pelkkää lentolipun lähtöhintaa all-inclusive-matkan kokonaishintaan: ensimmäinen numero näyttää halvalta, mutta on kaukana matkan kokonaishinnasta.
Ajatellaan vaikka 20 hengen yritystä:
Työterveyden hinta on 35 euroa työntekijältä kuukaudessa.
Nopea lasku:
20 × 35 × 12 = 8 400 euroa vuodessa. Selkeää!
...paitsi, jos päälle tulee vielä 24 000 euroa muuta laskutusta ikäkausitarkastuksina, lakisääteisten toimien kuluina, työterveyslääkärin konsultaatioina jne.
Siksi kannattaakin kysyä palveluntarjoajalta suoraan:
Mikä on tämän palvelun arvioitu kokonaiskustannus meidän kokoisellemme yritykselle vuodessa?
Mikä on kiinteää? Mikä muuttuvaa? Mikä maksaa erikseen? Miten henkilöstömäärän muutos vaikuttaa hintaan?
Vertaa siis kokonaiskustannusta ja sitä, mitä rahalla saa.
Työterveyden toimintasuunnitelma kuulostaa paperilta. Huonoimmillaan se onkin tosiaan vain paperi, ja erityisen huonossa tilanteessa hyvin kallis paperi.
Toimintasuunnitelman pitäisi ohjata sitä, mitä työterveys yrityksessä tekee. Ennen kaikkea se tulisi perustua työpaikan oikeisiin riskeihin ja tarpeisiin.
Jos yrityksessä tehdään raskasta fyysistä työtä, suunnitelman pitäisi myös näyttää sen mukaiselta. Jos työ toisaalta on kokonaan näyttöpäätetyötä, ja suurin ongelma on henkinen kuormitus, senkin pitäisi näkyä.
Mikäli riskit ja tarpeet arvioidaan vääriin, voi syntyä myös ylimääräisten tarkastusten aikaansaama turha kustannuskaivo tai todellinen työturvallisuusriski.
Tämä kohta löytyy yleensä sieltä, minne katse ei ensimmäisenä osu. Tavallisin sijainti on sopimusnivaskan loppuvaiheilla.
Sopimuksessa mainitaan esimerkiksi siitä, että palveluntarjoaja saa tarkistaa hintoja esimerkiksi indeksin, kustannusten nousun tai muun määritellyn perusteen mukaan.
Tämän päivän hinnan lisäksi onkin hyvä olla perillä myös siitä, hinnalle voi tapahtua ensi vuonna.
Palveluiden tuottajahintaindeksin mukainen vuosikorotus on tavallisesti kohtuullinen ja oikeudenmukainenkin, mutta jos sovittu korotusvara on siihen nähden moninkertainen, kannattaa jo olla tarkkana.
Tarkasta:
Yritysten välisissä sopimuksissa sopimusehdoilla on paljon painoa. Siksi tämä on niitä asioita, joissa “en huomannut” tulee helposti kalliiksi.
Pk-yrittäjällä on parempaakin tekemistä kuin opetella työterveyssopimusten juridiikkaa. Siksi sopimuksen pitäisi olla yksinkertainen.
Kun avaat sen, sinun pitäisi saada nopeasti vastaus ainakin kolmeen kysymykseen:
Jos vastaus löytyy vasta kuuden liitteen, hinnaston ja yleisten ehtojen jälkeen, ongelma ei välttämättä ole lukijassa. Työterveyden kuuluu helpottaa yrittäjän arkea. Ei tehdä siitä uutta hallinnollista harrastusta.
Jos nykyisen sopimuksen sisältö tai hinta on epäselvä, se kannattaa käydä läpi ennen seuraavaa sopimuskautta.
Voit myös kysäistä apua meiltä.
---