Kela korvaa osan työterveyshuollon kustannuksista työnantajalle. Korvaus ei ole automaattinen, mutta se ei myöskään edellytä monimutkaisia järjestelyjä.
Kun työterveyshuolto on järjestetty oikein, työnantaja saa takaisin 50–60 % hyväksytyistä kuluista.
Tässä oppaassa käydään läpi, mitä kuluja korvataan, mitä ei korvata, mitkä ovat korvausluokat ja enimmäismäärät vuosina 2025–2026, sekä miten hakemus tehdään käytännössä.
Milloin Kela-korvauksia voi saada?
Kela-korvaus ei synny automaattisesti siitä, että yrityksellä on työterveyssopimus. Kolmen perusedellytyksen on täytyttävä:
Voimassa oleva työterveyshuoltosopimus palveluntuottajan kanssa
Työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma laadittuna asianmukaisesti
Hyvän työterveyshuoltokäytännön noudattaminen palveluissa
Kun nämä ovat kunnossa, korvaukset kattavat sekä lakisääteisen työterveyshuollon että työnantajan vapaaehtoisesti järjestämän, työterveyspainotteisen sairaanhoidon kuluja.
Käytännön vinkki: Yleisin syy menetettyihin korvauksiin on se, että toimintasuunnitelma on vanhentunut tai työpaikkaselvitys jäänyt tekemättä. Hyvä palveluntuottaja muistuttaa näistä ajoissa, mutta myös työnantajan vastuulla on hoitaa osansa yhteistyöstä.
Kela jakaa työterveyshuollon kulut kahteen korvausluokkaan. Jako ei ole pelkkä hallinnollinen muodollisuus, sillä luokka määrää sekä korvausprosentin että sen, miten enimmäismäärä jakautuu.
Korvausluokkaan I kuuluvat ennaltaehkäisevän toiminnan kulut. Korvausprosentti on 60 % hyväksytyistä kustannuksista.
Esimerkkejä korvausluokka I:n kuluista:
Työpaikkaselvitykset ja -käynnit
Työterveystarkastukset
Työterveyteen liittyvä neuvonta ja ohjaus
Työfysioterapeutin palvelut
Työterveyspsykologin palvelut (kun työterveyslääkäri tai -hoitaja on arvioinut ne tarpeellisiksi)
Ensiapukurssit ja ensiapuvälineet työpaikalle
Korvausluokkaan II kuuluvat työnantajan vapaaehtoisesti järjestämän, yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kulut. Korvausprosentti on 50 %.
Myös erikoislääkärikäynti voidaan korvata korvausluokan II mukaisesti, jos potilas on ohjattu erikoislääkärille työterveyshuollosta.
Tärkeä yksityiskohta: Korvausluokan II kustannuksia voidaan huomioida vain, jos yhteisestä enimmäismäärästä jää varaa korvausluokan I kulujen jälkeen. Sairaanhoidon osuus taas voi olla enintään 40 % yhteisestä enimmäismäärästä.
Kela vahvistaa enimmäismäärät vuosittain. Työnantajan hakemuksissa käytetään tilikauden vuoden lukuja, yrittäjien hakemuksissa kulujen syntymisajankohdan vuoden lukuja.
Työnantajille on yksi yhteinen enimmäismäärä korvausluokille I ja II.
Pienyrittäjäkorotus: Jos työnantajan kaikkien toimipaikkojen työntekijämäärä on yhteensä enintään 9, työnantajakohtainen enimmäismäärä on 4 925,00 euroa (KL I) ja 1 970,00 euroa (KL II).
Yrittäjillä on kaksi erillistä enimmäismäärää korvausluokassa I.
Yrittäjän sairaanhoitokorvauksen (KL II) saaminen edellyttää, että työterveyssopimukseen sisältyvät myös sairaanhoitopalvelut. Lue tietopaketti yrittäjän työterveyshuollosta!
Yhtä tärkeää kuin tietää, mitä korvataan, on tietää, mitä ei korvata. Osa kuluista rajataan korvausten ulkopuolelle jo työterveyshuoltolain nojalla.
Työnantaja ei saa Kela-korvausta esimerkiksi:
erikoissairaanhoidosta
lääkkeistä
henkilökohtaisista suojaimista tai apuvälineistä
psykologin terapiasta
tietokantamaksuista
Monet palveluntuottajat saattavat ehdottaa aktiviteetteja varsinaisen työterveyshuollon ulkopuolelta. Nämä eivät automaattisesti ole Kela-korvattavia, vaikka ne tulisivat työterveysyhteistyön kautta.
Korvausten ulkopuolelle jäävät esimerkiksi:
työkykyjohtamisen seminaarit
virkistystoiminta ja liikuntatempaukset
uravalmennus ja työnohjaus
Yrittäjä voi laajentaa työntekijöidensä turvaa myös vapaaehtoisilla vakuutuksilla, jotka kattavat esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmia tai erikoissairaanhoitoa.
Kyllä. Etävastaanotto on Kela-korvauksen piirissä samalla tavalla kuin lähivastaanotto.
Ainoa poikkeus on erikseen sovittu psykologin lyhytterapia, joka ei kuulu korvattavien palveluiden piiriin.
Tämä tarkoittaa, että Täsmän etäsairaanhoito ja etänä toteutettavat lakisääteiset palvelut ovat normaalisti Kela-korvattavia. Etäpalveluiden käyttö ei siis pienennä työnantajan saamaa korvausta.
Täsmä auttaa asiakkaitaan varmistamaan, että korvattavuuden edellytykset täyttyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi muistutuksia lakisääteisistä tarkastuksista, jotta ne eivät pääse unohtumaan.
Korvauksia haetaan takautuvasti tilikauden päättymisen jälkeen. Hakeminen tapahtuu OmaKela-palvelussa tai paperilomakkeella.
Hakemisen aikataulu ja käytännöt
Hakuaika: 6 kuukautta siitä, kun kustannukset on maksettu.
Työnantaja hakee tilikauden päättymisen jälkeen lomakkeella SV 110 TTH.
Ensiapukustannukset ja matkakorvaukset haetaan aina erikseen lomakkeella SV 116 TTH.
Yrittäjä hakee OmaKelassa tai lomakkeella SV 110 TTH.
Kela tarvitsee hakemuksen tueksi yleensä:
erittelyt syntyneistä kustannuksista korvausluokittain
tiedot toimintasuunnitelmasta ja työpaikkaselvityksestä
tiedot palveluntuottajasta ja sopimuksesta
Täsmä toimittaa nämä tiedot työnantajalle valmiiksi jäsenneltyinä. Täsmän asiakkaat voivat kysyä korvauksiin liittyviä neuvoja omalta työterveyshoitajaltaan ilman erillistä laskutusta tai ajanvarausta.
Ajantasaiset ohjeet hakemiseen löydät Kelan työnantajasivuilta.
Kela korvaa ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) kustannuksista 60 % ja sairaanhoidon (korvausluokka II) kustannuksista 50 %, hyväksytyistä ja laskennallisen enimmäismäärän puitteissa syntyneistä kuluista. Työnantajille enimmäismäärä on 492,50 euroa per työntekijä vuonna 2025.
Kyllä. Etävastaanotto on Kela-korvauksen piirissä samalla tavalla kuin lähivastaanotto. Ainoa poikkeus on erikseen sovittu psykologin lyhytterapia.
Korvauksia on haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun kustannukset on maksettu. Työnantaja hakee tilikauden päättymisen jälkeen lomakkeella SV 110 TTH.
Kyllä. Jos työnantajan kaikkien toimipaikkojen työntekijämäärä on enintään 9, työnantajakohtainen enimmäismäärä on korkeampi kuin työntekijäkohtainen laskennallinen enimmäismäärä.
Vanhentunut tai puutteellinen toimintasuunnitelma voi johtaa korvausten eväämiseen. Työnantajalla on velvollisuus pitää nämä ajan tasalla, mutta hyvä palveluntuottaja muistuttaa asiasta ennen kuin ongelmia ehtii syntyä.
Kela-korvaukset voivat laskea työterveyshuollon todellisen nettokustannuksen merkittävästi alle listahinnan. Konkreettisin tapa hahmottaa oma tilanne on laskea se.
Kokeile Täsmän hintalaskuria ja näe, mitä lakisääteinen työterveys tai laajempi paketti maksaa yrityksellesi ennen ja jälkeen Kela-korvausten.
Jos jokin korvausasioissa jää epäselväksi, Täsmän tiimi vastaa kysymyksiin ilman erillistä laskutusta.