Työterveyshuollon kustannuksia on vaikea arvioida etukäteen, koska alan hinnoittelu on usein paitsi monimutkaista, myös läpinäkymätöntä. Tästä syystä myös tarjouspyynnöt tuottavat lukuja, joita on lähes mahdoton vertailla keskenään. Lopulta todelliset kustannukset voivat olla hyvin erilaisia kuin myyntitilanteessa esitetyt, ja "paperilla halpa" saattaakin käytössä osoittautua kalliiksi vaihtoehdoksi.
Tässä postauksessa käydään läpi konkreettinen laskentamalli: miten kustannukset muodostuvat, miten Kela-korvaukset toimivat käytännössä ja mitä sinun pitää tietää ennen kuin vertaat tarjouksia.
Ennen kuin voi laskea mitään, on ymmärrettävä, mistä maksetaan. Tässä kohtaa moni yrittäjä tekee ensimmäisen virheen: sekoittaa lakisääteisen työterveyden ja vapaaehtoisen sairaanhoidon toisiinsa.
Lakisääteinen työterveys on pakollinen heti ensimmäisestä työntekijästä alkaen. Se kattaa:
Lukaise tämä juttu, jos lakisääteisen työterveyshuollon sisältö askarruttaa!
Vapaaehtoinen sairaanhoito tarkoittaa, että työntekijä pääsee lääkärille työterveyden kautta. Tämä ei kuulu lakisääteiseen minimiin, vaikka moni niin luulee.
Käytännön merkitys: jos ostat pelkän lakisääteisen paketin, työntekijä ei voi soittaa työterveyteen flunssansa kanssa. Hän menee terveyskeskukseen, kuten ennenkin. Tämä on monelle yrittäjälle vaikeasti hahmotettava asia, ja siksi "lakisääteiseen minimipakettiin" voidaan leipoa sisään myös sairaanhoitoa ilman, että ostajan hälytyskellot kilkattavat.
Kustannuslaskenta lähtee liikkeelle tästä jaosta: ostatko vain lakisääteistä toimintaa vaiko myös sairaanhoitoa, ja kummasta KL-luokasta se korvautuu Kelalta.
Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen Kelan määrittelemään korvausluokkaan. Tämä jako vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon saat rahaa takaisin.
Tähän kuuluvat lakisääteiset toimet: työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja työkykyä edistävät toimenpiteet. Kela korvaa näistä enintään 60 % hyväksytyistä kustannuksista.
Korvausluokka II koskee työterveyshuollon vapaaehtoista sairaanhoitoa.
Näistä kustannuksista Kela korvaa enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista.
Sairaanhoidon korvauksille on kuitenkin rajoite: niiden osuus voi olla enintään 40 % työterveyshuollon kokonaiskorvauksista.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantaja saa sairaanhoidon korvauksia täysimääräisesti vain, jos työterveyshuollossa panostetaan riittävästi myös ennaltaehkäisevään toimintaan.
Järjestelmä ohjaa siis työnantajia painottamaan ennaltaehkäiseviä palveluja.
Kelan korvausten enimmäismäärä vuonna 2024: 483 euroa per työntekijä (molemmat luokat yhteensä). Tarkista ajantasainen luku Kelan sivuilta.
Kokeile ensin kätevää laskuriamme!
Pienyrityksen kohdalla laskelma voisi olla jotakin tällaista:
Eli noin 198 euroa per työntekijä vuodessa, kun Kela-korvaukset on hyödynnetty oikein.
Käyntiperusteinen hinnoittelu näyttää paperilla reilulta: maksat vain siitä, mitä käytetään. Ongelma on siinä, että et tiedä etukäteen, mitä tullaan käyttämään, eikä sopimuksessa aina kerrota selvästi, mikä laukaisee laskurivin.
Tässä on konkreettinen esimerkki siitä, miten 10 henkilön yrityksen ensimmäisen vuoden kustannukset voivat erota arviosta. (HUOM! Esimerkin hinnat laskettu viiden palveluntarjoajan hintojen keskiarvona.)
Ero ei johdu siitä, että palvelua käytettiin poikkeuksellisen paljon. Se johtuu siitä, että perusmaksu kattoi vain sopimuksen olemassaolon, ei lakisääteisiä toimenpiteitä tai palveluita.
Ennen allekirjoittamista pyydä kirjallinen lista asioista, jotka eivät sisälly kuukausimaksuun. Jos listaa ei anneta tai se on pitkä, se kertoo enemmän kuin mikään muu.
Sopimuksia vertaillessa kuukausimaksu on helpoin luku löytää. Se ei kerro kuitenkaan kaikkea.
Nämä kolme asiaa erottavat hyvän sopimuksen huonosta:
Perinteiset toimijat sitovat asiakkaan tyypillisesti 1-3 vuodeksi, ja irtisanomisaika voi olla 3-6 kuukautta. Jos palvelu ei toimi tai tarpeet muuttuvat, irtautuminen on kallista. Kysy: millä ehdoilla voit lähteä, ja mitä se maksaa?
Kela-korvaukset haetaan jälkikäteen tilikauden päätyttyä. Jos hakemus on puutteellinen tai myöhässä, menetät korvaukset. Selvitä etukäteen: hoitaako palveluntarjoaja raportoinnin puolestasi, vai jääkö se sinulle?
Sopimukseen kirjattu indeksikorotus voi olla sidottu palvelujen tuottajahintaindeksiin tai johonkin muuhun. Ero voi olla merkittävä useamman vuoden sopimuksessa. Pyydä nähtäväksi, miten hinta on kehittynyt aiempina vuosina.
Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle 300-400 euroa.
Kokenut työterveyshuollon kumppani, jolla on napakka ote työterveyteen ja työkykyasioihin, maksaa itsensä nopeasti takaisin vähentyvinä sairauspoissaoloina.
Tämä ei edellytä sitä, että pakettiin lisätään työhyvinvointipalveluita, vaan yksinkertaisesti sitä, että palveluntarjoaja on hereillä ja tuntee asiakkaansa riittävän hyvin.
Työterveyshuollon hinnan ei pitäisi olla salaisuus tai vaatia valtavaa selvitysurakkaa. Tärkeintä on tietää etukäteen, mitä maksat, eikä vasta laskuja avatessa.
Täsmän hintalaskurilla saat selkeän hinnan muutamassa minuutissa, ilman tarjouspyyntöjä. Kaikki paketit ovat kiinteähintaisia, aloitusmaksu on 0 euroa ja irtisanomisaika on yksi sekunti.
Kokeile laskuria ja katso, mitä työterveys maksaisi yrityksellesi!