Kuvittele tilanne: viet autosi määräaikaishuoltoon. Sinulle kerrotaan, että huolto maksaa noin 300 euroa.
Kun haet auton, lasku onkin 900 euroa. Huollon aikana löytyi pari lisäjuttua, joista jokaisesta tuli oma veloituksensa. Jossakin tilauslomakkeella oli ilmeisesti lukenut myös pienellä, että auton saa pestä ja vahata käsin – tästäkin tuli lisäveloitus. Lisäksi on laskutettu puhelusta, joka sinulle soitettiin auton valmistuttua.
Olit varautunut yhteen hintaan, mutta lopullinen summa on kaksin- tai kolminkertainen. Sietäisitkö tämän?
Juuri näin käy monelle pk-yrittäjälle, kun he avaavat ensimmäisen vuoden työterveyshuoltolaskunsa.
Käyntiperusteinen hinnoittelu tai "perushinta alkaen 5 euroa" kuulostavat paperilla reiluilta, mutta käytännössä tarkoittavat, että budjetti on arvaus, ei suunnitelma.
Lyhyesti: Kiinteähintainen työterveys tarkoittaa, että maksat saman summan kuukaudesta toiseen, riippumatta siitä, kuinka monta kertaa työntekijäsi käyttävät palvelua. Ei yllätyksiä, ei piilokulujen listoja, ei laskurivien jälkipuintia.
Perinteinen käyntiperusteinen malli on rakennettu niin, että se näyttää edulliselta etukäteen. Perusmaksu on pieni, mutta se kattaa käytännössä vain sopimuksen olemassaolon.
Sen jälkeen alkaa lista:
Lopputulos: yritys, joka kuvitteli maksavansa 300 euroa per työntekijä vuodessa, huomaa laskun olevan helposti kolminkertainen, ellei jopa suurempi.
Tämä ei ole sattumaa. Käyntiperusteinen malli siirtää taloudellisen riskin palveluntarjoajalta asiakkaalle. Mitä enemmän käytetään, sitä enemmän maksetaan, ja sitä enemmän palveluntarjoajan kassavirta kasvaa.
Kiinteähintainen työterveyshuollon sopimus malli ei ole pelkästään mukavuuskysymys. Se muuttaa työterveyshuollon luonteen kokonaan.
Tämä kuulostaa itsestäänselvältä, mutta se ei sitä ole. Kun hinta on kiinteä, voit kirjata sen budjettiin tammikuussa ja unohtaa asian. Ei tarvitse varata "puskuria yllättäville käynneille" tai selitellä hallitukselle, miksi työterveyskustannukset ylittivät arvion.
Pienelle yritykselle kassavirran ennustettavuus ei ole luksusta, se on selviytymiskysymys.
Käyntiperusteisessa mallissa syntyy helposti tilanne, jossa työntekijä miettii kahdesti, kannattaako lääkärille ylipäätään mennä.
Ei siksi, että hän maksaa itse, vaan siksi, että työnantaja tietää jokaisen käynnin näkyvän laskussa.
Samaan aikaan työnantaja pohtii, uskaltaako työterveyshuollosta kysyä neuvoa, kun sairauslomien määrä tuntuu räjähtävän käsiin.
Mitä neuvonta mahtaa maksaa? Entä, jos työterveyshoitaja alkaa selvittää asiaa ja koostaa raporttia hintaan 150 € alkavalta tunnilta? Entä, jos hoitaja on vielä hidas suorittaja, ja tunteja kertyy siksi enemmän?
Kiinteässä hinnassa tätä ongelmaa ei ole. Mitään ei tarvitse jättää tekemättä kustannusten pelossa, ja paketin laajuus pitää. Kullanarvoiset neuvot sisältyvät hintaan, ja niiden avulla saatetaan säästää tuhansia vuodessa.
Käyntiperusteisessa mallissa palveluntarjoajalla on taloudellinen kannustin tehdä enemmän: enemmän tarkastuksia, enemmän tutkimuksia, enemmän käyntejä.
Kiinteässä hinnassa kannustimet kääntyvät: palveluntarjoajan etu on hoitaa asiat tehokkaasti.
Yksinkertaisesti: kun kaikki on jo maksettu, turhat tutkimukset eivät hyödytä ketään, ja ne voidaan tehdä aidosti lääketieteen valossa järkevistä syistä.
Kiinteähintaisessa sopimuksessa on pakko määritellä selkeästi, mitä hintaan kuuluu. Se tarkoittaa, että myös sinä tiedät täsmälleen, mistä olet maksamassa ja mitä.
Ei tulkinnanvaraa, ei harmaita alueita, ei "tarkistamme asiaa"-vastauksia, kun ihmettelet laskun rivejä.
Rehellisyyden nimissä: käyntiperusteinen malli ei ole aina huono valinta.
Jos yrityksen henkilöstölle tarjotaan vapaaehtoinen sairaanhoito lakisääteisen palvelun lisäksi, voi käyntiperusteinen malli olla ainakin teoriassa sairaanhoidon osalta halvempi.
Tämä vaatii, että osaat rajata sopimuksen sisällön erittäin tarkasti etukäteen, ja toisaalta olet silsi valmis siihen, että esimerkiksi infektiokausi tai työntekijän pitkäaikaissairaus voi yllättää.
Lakisääteisessä työterveyshoidossa kiinteä hinta on lähes aina järkevämpi valinta.
Tähän on useampikin syy:
Eri palveluntuottajat määrittelevät lakisääteisen työterveyshuollon sisällön eri tavoin, ja toteutus voi ylittää lain vähimmäisvaatimukset reilusti. Moni sisällyttää lakisääteisiin palveluihin esimerkiksi ikäkausitarkastuksia, joita laki ei vaadi.
Lisäksi esimerkiksi työpaikkaselvitykselle voidaan lähettää usean asiantuntijan ryhmä (esim. työterveyshoitaja, fysioterapeutti ja työterveyslääkäri), jolloin kustannuksia kertyy useasta ammattilaisesta, vaikka kokeneen työterveyshoitajan tekemä selvitys voisi usein olla riittävä.
Kiinteähintaisuus ei tarkoita, että kaikki paketit ovat samanlaisia. Sisältö vaihtelee palveluntarjoajan ja valitun paketin mukaan. Täsmällä esimerkiksi rakenne menee näin:
Paras tapa ymmärtää kiinteähintaisen mallin hyöty on katsoa oman yrityksesi toteutuneita lukuja ja verrata niitä Täsmän hintalaskuriin.
Laskurilla saat selkeän, kiinteän hinnan muutamassa minuutissa. Syötät henkilöstön määrän, valitset paketin, ja näet hinnan. Siinä kaikki.
Jos numero tuntuu järkevältä, voidaan edetä. Jos ei, ei tarvitse selitellä kenellekään mitään.
Työterveyden hinnan ei pidä olla arvoitus, joka selviää vasta ensimmäisestä laskusta. Se on yksi niistä asioista, joihin kannattaa saada selkeys etukäteen.
Jos haluat käydä nykyisen sopimuksenne läpi rivi riviltä ja saada ammattilaisen arvion sen järkevyydestä, ota yhteyttä sopimuksiin perehtyneisiin työterveyshoitajiimme Niinaan tai Saraan.
Keskustelu on täysin sitoumukseton – ja sen lopputuloksena voi aivan hyvin olla myös vahvistus siitä, että nykyinen sopimuksenne toimii juuri teillä erinomaisesti!