Työterveyshuolto on samalla tavalla "pakollinen paha" kuin esimerkiksi lakisääteinen tapaturmavakuutus: heti, kun yrittäjä palkkaa ensimmäisen työntekijän, syntyy lakisääteinen velvoite, ja työterveyshuolto on järjestettävä kaikille työ- tai virkasuhteessa oleville. Näin riippumatta siitä, minkä pituinen työsuhde tai työaika on. Velvoitetta valvoo työsuojeluviranomainen.
Moni yrittäjä etsii halvinta vaihtoehtoa. Täsmän kanssa asioidessa tätä päämäärää ei tarvitse ujostella: meistä on vain järkevää taloudenpitoa katsoa, etteivät yrityksen kulut karkaa käsistä.
Halvinta työterveyshuoltoa etsittäessä on kuitenkin oltava tarkkana. Oikea kysymys ei ole, millä työterveysyrityksellä palveluiden listahinnat ovat pienimmät, vaan missä on pienin kokonaiskustannus ilman yllättäviä piilokuluja.
Lyhyt vastaus: Etenkin pienelle tai keskisuurelle yritykselle edullisin ratkaisu on tyypillisesti kiinteähintainen, etäpainotteinen lakisääteinen paketti, josta työnantaja hakee Kelan korvauksen. Todellinen nettokustannus voi jäädä murto-osaan laskun summasta.
Tässä artikkelissa käydään läpi:
mitä lakisääteinen työterveys sisältää (ja etenkin, mitä sen ei tarvitse sisältää)
miten kustannukset muodostuvat
miten Kela-korvaus toimii käytännössä
millä valinnoilla kokonaishinta pysyy kurissa.
Lakisääteinen työterveys on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Se ei automaattisesti sisällä sairaanhoitoa, kuten lääkärikäyntejä flunssaan tai reseptejä. Sairaanhoidon lisääminen sopimukseen on työnantajalle täysin vapaaehtoista.
Suomi.fi:n mukaan lakisääteinen työterveys sisältää:
Täsmä pysyy visusti tässä palvelusisällössä, jos työnantajalla haluaa lakisääteisen minimipaketin.
Lakisääteinen paketti ei kata sairaanhoitoa. Tämä tarkoittaa, ettei työntekijä voi esimerkiksi mennä työterveyslääkärille flunssan vuoksi.
Sairaanhoito on – ja sen kuuluukin olla – erillinen, vapaaehtoinen lisä, josta sovitaan erikseen ja josta maksetaan erikseen.
Monelle pienyritykselle pelkkä lakisääteinen paketti riittää hyvin. Sairaanhoitopalvelut kannattaa harkita erikseen, kun henkilöstömäärä kasvaa, ja niissäkin kannattaa valita ainakin alkuun edullinen, etäpainotteinen paketti.
Usein työnantajalla on myös hyvin epämääräinen käsitys siitä, mitä lakisääteisen työterveyshuollon pitää sisältää, ja siksi ostetaan vahingossa liian laaja palvelukokonaisuus. Lue tästä tietopaketti lakisääteisestä työterveyshuollosta ja vältä tämä virhe >>
Miten järjestää lakisääteinen työterveyshuolto halvalla?
Lakisääteisen työterveyshuollon kokonaishintaan vaikuttavat:
sopimuksen laajuus
työntekijöiden määrä
työterveysyrityksen hinnoittelumalli
Esimerkiksi työterveyslaitoksen mukaan työnantajalle koituvat kulut ovat vuodessa tyypillisesti muutama sata euroa työntekijää kohti, mutta todellinen hinta riippuu ratkaisevasti siitä, millainen sopimus tehdään.
Nämä kaksi työterveyshuollon hinnoittelun päämallia eroavat toisistaan merkittävästi.
Yrittäjän on myös oltava tarkkana: toisinaan kiinteähintaisena myydään työterveyshuoltoa, joka kuitenkin sisältää merkittävän määrän piilokuluja. Ne selviävät vasta laskutusvaiheessa, jolloin sopimuksesta voi olla vaikeaa päästä eroon.
Käytön mukaan laskutettava malli saattaa tuntua halvemmalta paperilla, sillä ns. perusmaksu on yleensä pieni. Todelliset kustannukset selviävät vasta tilikauden päätteeksi.
Kiinteähintaisessa mallissa tiedät tarkalleen, mitä maksat, ja voit budjetoida kokonaisuuden etukäteen.
Pk-yrityksille kiinteä hinta on lähes aina käytännöllisempi vaihtoehto. Ennustettavuus on arvo itsessään, ja esimerkiksi sairauslomien kasautuessa neuvoa uskaltaa kysyä ilman huolta lisälaskuista.
Monet palveluntuottajat markkinoivat kiinteähintaista mallia, mutta laskuttavat silti tiettyjä toimia erikseen. Ennen sopimuksen allekirjoittamista kannattaa selvittää:
Tämä on se osa, jonka moni työnantaja unohtaa laskelmistaan: Kela korvaa lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 %. Sairaanhoidon osalta korvaus on 50 %.
Korvaus lasketaan hyväksyttyjen kustannusten perusteella, enimmäismäärään asti. Vuonna 2025 työntekijäkohtainen yhteinen laskennallinen enimmäismäärä on 492,50 euroa (korvausluokat I ja II yhteensä).
Oletetaan, että lakisääteisen pakettisi hinta on 200 euroa per työntekijä vuodessa. Kela korvaa siitä 60 %, eli 120 euroa. Työnantajalle jää maksettavaksi 80 euroa per työntekijä vuodessa.
HUOM! Esimerkit perustuvat 60 % korvaustasoon ja enimmäiskorvauksen puitteisiin.
Kelan korvauksen saaminen edellyttää, että yrityksellä on voimassa oleva työterveyshuoltosopimus sekä toimintasuunnitelma ja työpaikkaselvitys tehtyinä.
Kannattaa varmistaa, että palveluntuottaja auttaa Kela-hakemuksen tekemisessä, jotta yrityksen kiireessä korvaus ei jää hakematta. Korvaus haetaan yhdellä hakemuksella koko tilikaudelta, kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Korvauksen hakee työnantaja itse Kelan työnantajan asiointipalvelussa. Hyvä palveluntuottaja ohjaa prosessin läpi ja toimittaa tarvittavat tiedot hakemusta varten.
Etävastaanotto on Kelan hyväksymä tapa tehdä sairaanhoitoa. Työnantaja saa siitä saman korvauksen kuin lähikäynneistä.
Täsmällä etävastaanotto tarkoittaa chat-keskustelua suoraan lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa. Etäpalveluun ei tarvitse varata aikaa, ja ammattilaisen juttusille pääsee arkipäivinä minuuteissa.
Miksi etävastaanotto on edullisempi?
Etäpainotteinen palvelumalli alentaa palveluntuottajan kuluja, mikä heijastuu suoraan hintoihin. Lisäksi etävastaanotto säästää myös työntekijän ja työnantajan suoria kuluja: ei matkustamista, ei jonotusta, ei poissaoloa töistä kesken päivän.
Valtaosa, jo n. 80 % työikäisten vaivoista, hoituu etävastaanotolla.
Työnantajalla on lain mukaan kolme vaihtoehtoa hankkia työterveyspalvelut:
Pk-yrityksille käytännöllinen ja edullisin vaihtoehto on lähes aina yksityinen palveluntuottaja. Hyvinvointialueiden palvelut ovat työnantajalle samalla tavalla maksullisia kuin yksityistenkin, odotusajat ovat paikoin pitkiä, ja palvelu on harvoin työterveyshuoltoon erikoistunutta.
Työterveyshuoltoon keskittynyt palveluntuottaja tuntee työkykyasioiden koko kirjon ja on korvaamaton apu yrittäjälle esimerkiksi pitkittyvien sairauslomien tai "motivaatiosaikkujen" selvittelyssä.
Hinta on vain yksi kriteeri. Nämä asiat vaikuttavat kokonaiskustannukseen ja palvelun toimivuuteen:
Vertaile aina useampaa tarjousta ennen päätöstä. Pyydä kirjallinen erittely siitä, mitä hintaan sisältyy, ja erityisesti mitä ei sisälly.
Lakisääteinen työterveys ei tarvitse olla kallis. Todellinen nettokustannus riippuu enemmän siitä, miten sopimus on rakennettu, kuin palveluntuottajan nimestä.
Kustannustehokkaan ratkaisun rakennuspalikat:
Haluatko tietää, mitä lakisääteinen työterveys maksaa juuri sinun yrityksellesi?
Laske hinta Täsmän hintalaskurilla parissa minuutissa.
Näet hinnan heti ilman tarjouspyyntöä tai yhteydenottoa.
Lisää tietoa lakisääteisestä työterveyshuollosta löydät Täsmän tietosivulta sekä usein kysytyistä kysymyksistä.