Kun yritys laajentaa työterveyshuollon palveluitaan, kannattaa myös sairauskuluvakuutusta eli terveysvakuutusta harkita vaihtoehtona vapaaehtoisille sairaanhoitopalveluille.
Sairausvakuutuksen ja työterveyshuollon limittymistä on kuitenkin hyvä syynätä tavallista tarkemmalla suurennuslasilla, ettei vahingossa maksa päällekkäisistä palveluista.
Työntekijöille sairauskuluvakuutuksen edut ovat selvät: yksityislääkäritasoista sairaanhoitoa on ulottuvilla ilman kalliita maksuja. Työnantajankin näkökulmasta sairauskuluvakuutus voi olla hyödyllinen, etenkin, jos:
Pk-yrityksessä investoinnit joudutaan harkitsemaan tarkkaan ja kukkaronnyörit ovat syystäkin kireällä. Onkin aivan tavallista, ettei pienyrittäjällä ole mahdollisuutta satsata terveysvakuutukseen tai vapaaehtoiseen sairaanhoitoon.
Yrittäjän ei tarvitse kokea ratkaisustaan huonommuutta. Lakisääteisten velvollisuuksien täyttäminen riittää. Suomessa on toimiva julkinen sairaanhoito, eikä työntekijä jää vaivoineen heitteille, vaikka työnantaja ei hänen sairaanhoitoaan maksaisikaan.
Työterveyssopimuksen laajuus kannattaa kuitenkin viestiä talon sisällä huolella, jotta väärinymmärryksiltä vältytään. Lakisääteinen työterveyshuolto nimittäin on käsitteenä monelle vieras; työntekijä voi pettyä, jos odottaa työterveydeltä palveluita, joita ei olekaan tarjolla.
Se, kannattaako yrityksen satsata kattaviin työterveyshuollon sairaanhoitopalveluihin vai terveysvakuutukseen, riippuu tietenkin yrityksen tarpeista – ja palveluntarjoajan hinnoittelumallista.
Osa työnantajista haluaa tarjota molemmat. Silloin on hyvä varmistaa, miten laskutus vakuutuksen ja sairaanhoitopalveluiden kesken käytännössä jakautuu. Riski päällekkäisille maksuille on olemassa, jos vastuut eivät ole sopimuksissa selkeästi määriteltyinä.
Esimerkiksi suoriteperusteinen hinnoittelumalli voi kannustaa työterveyshuollon palveluntarjoajaa valitsemaan itselleen kannattavamman laskutustavan, jolloin kustannukset saattavat yllättää työnantajan.
Laskelmia tehdessään on hyvä huomioida, ettei työnantaja saa vakuutuksista Kela-korvauksia – toisin kuin vapaaehtoisista sairaanhoitopalveluista.
Sairaanhoito voi olla työntekijälle verovapaa etu, oli kyse sitten sairauskuluvakuutuksesta tai vapaaehtoisesta työterveyshuollon sairaanhoidosta.
Hoidon on kuitenkin oltava laajuudeltaan “tavanomaista ja kohtuullista”, ja vakuutusedun saatavilla kaikille tasapuolisesti. Verottajan ohje avaa aiheen varsin perinpohjaisesti.
Sekä sairauskuluvakuutuksen että työterveyshuollon kulut voi vähentää verotuksessa, jälkimmäisen tosin vain siltä osin, kun Kela ei sitä korvaa.
Täsmän ja Pohjantähden laatima etäsairaanhoidon ja vakuutuksen paketti on suunniteltu niin saumattomaksi, ettei työnantajalle synny päällekkäisiä kuluja.
Täsmän mallissa yrityksellä on yksi koordinoiva työterveyshuoltotiimi, ja ensikontakti tulee aina työterveyshuollon kautta. Tällöin kokonaisuus pysyy napakasti hallinnassa, ja esimerkiksi mahdollisiin työkykyriskeihin päästään puuttumaan heti.
Koska sekä vakuutus- että sairaanhoitopalveluiden hinta on kiinteä ja selkeästi sopimustasoissa eroteltu. Työnantaja voi siis ennakoida kulut.
Hintalaskurista voit tarkastaa, mikä kunkin vakuutuspaketin hinta sinun yrityksellesi olisi.