”On se vähän sitäkin”, sanoo Esa Halmesmäki.
THL:n Mika Salminen moitti Yle Uutisten ohjelmassa Korona-ajan tilinpäätös suomalaista työterveyshuoltojärjestelmää tehottomaksi ja typeräksi. Täsmä Työterveyden toimitusjohtaja, työterveyslääkäri Esa Halmesmäki on valmis osin allekirjoittamaan Salmisen näkemyksen siitä, että työterveyshuollossa olisi tehostettavaa.
Suurin ongelma ylipalvelu
“Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluissa on lääketieteellisestä näkökulmasta katsoen selkeää ylipalvelua, josta työnantajat saattavat tiedostamattaan maksaa liikaa”, Halmesmäki toteaa.
Suuremmat investoinnit eivät aina tarkoita parempaa tulosta. “Yhteiskunnallisessa mielessä on tärkeää ymmärtää, että kaikessa terveydenhoidossa on olemassa kustannusraja, jonka ylittämisen jälkeen ei lisää maksamalla saada enempää elinaikaa tai työvuosia. Työnantajakin saa vain rajallisesti katetta rahoille, jotka työterveyshuoltoon sijoittaa.”
Työnantaja hyötyy ja maksaa eniten
Halmesmäki kertoo ymmärtävänsä hyvin, miksi työnantajat haluavat satsata työterveyshuoltoon – vaikka eivät aina olekaan perillä siitä, mistä työterveyshuollossa kannattaa maksaa ja mistä ei.
“On selvää, että terveyskeskuksissa hoitoonpääsy viivästyy usein, ja odottelu on työnantajalle kallista. Terveyskeskuksista myös kirjoitetaan tutkitusti pitempiä sairauslomia kuin työterveyshuollosta”, hän kertoo.
Työnantajat myös maksavat valtaosan työterveyshuollon kuluista. Palveluiden hinnasta yli puolet maksetaan suoraan työnantajien pussista, yli 40 % maksavat yhdessä työnantajat ja työntekijät sairausvakuutusmaksuina ja vain n. 0,3 % kokonaisuudesta on valtion rahoittamaa.
Rinnakkaiset järjestelmät – mitä niille pitäisi tehdä?
THL:n Salmisen kuvaamaan rinnakkaisten järjestelmien ongelmaan Halmesmäellä ei ole tarjota sanojensa mukaan realistista lääkettä. “Jos työterveyshuolto ja perusterveydenhuolto haluttaisiin tuoda samalle tasolle, käytännössä julkiseen perusterveydenhuoltoon pitäisi investoida valtavasti lisää tai työterveyshuollon sairaudenhoito ajaa alas.”
“Taustalla kritiikissä lienee hypoteesi siitä, että työterveyshuollon Kela-korvausten poistaminen vähentäisi palveluiden kysyntää. Työntekijät ja työnantajat hyötyvät työterveyshuollosta niin paljon, ja sairaanhoidon korvaukset ovat jo nyt niin pieniä, korkeintaan 87,20 € per työntekijä vuodessa, etten näe näin tapahtuvan. Yritysten sairauskuluvakuutuksetkin yleistyvät, vaikka niistä ei saa Kela-korvauksia”, Halmesmäki pohtii, ja jatkaa:
“Jos siis työterveyshuollon sairaanhoidosta todella haluttaisiin kokonaan eroon, se pitäisi kieltää lailla.”
Uhkana resurssipula
Jos työterveyshuollon vapaaehtoisen sairaanhoidon osuutta ryhdyttäisiin rajoittamaan, Halmesmäen mukaan ongelmaksi tulisi myös resurssipula: Kela tilastojen mukaan pelkästään työterveyshuollon sairaanhoidossa on vuosittain yli neljä miljoonaa lääkärikäyntiä. Terveyskeskuksissa lääkärikäyntejä vastaavasti on vajaa kuusi miljoonaa.
“Jos työterveyshuollon sairaanhoitoa karsitaan, olisi terveyskeskuksilla aikamoinen potti hoidettavana”, laskeskelee Halmesmäki.